Wednesday, April 29, 2009

You had a tone

Hihihiii... Uutta ideaa pukkaa taasen. Tähtiä, aaltoja ja "sävyjä" Doctor Bimboon tyyliin. :D Kun jostain vielä rahat repis ni olis tooosi kiva. Kaks muutakin ideaa kun olis jo päässä pyöriny pitkän aikaa.

Hitsi kun olis miljonääri eikä ois aina tätä samaa onkelmaa xD

Tuesday, April 28, 2009

The Weekend Argga & Legsi style

Suklaakakkunakin se joissain piireissä tunnetaan..

Perkeleen Trolli

Paistu! Paistu! Paistu!

The Perfect One

Entertainment for the weekend

- Who is that lady with the log?
- We call her the Log Lady.

Valokuvatorstai

129. Haaste

Tämän viikon inspiksenä toimi sana autio.

Saturday, April 18, 2009

"jotkut on kehitysmaassa, ja me ollaa vajotusmaassa"

Puhuimma galleriassa kaverini kanssa pääsiäisen vietosta ja siitä miten paljon viinaa sillon ihmisillä menee. Kaveri kirjoitti, että suomalaiset rakastavat viinaa ja hän ei tämän takia halua olla suomalainen. Pyysin lupaa liittyä hänen joukkoonsa. Yksi iso syy taas haluta pois Suomesta.

Okei kyllähän sitä viinaa menee muunkin maalaisilla varmasti paljon kurkusta alas. Mutta itselläpä ei ole tarvinnut katsoa sitä koko ikäänsä. Niin eikä ne ole tuttuja ihmisiä, jotka siellä muilla mailla drinkkejäänn vetelevät ääntä kohti. Täällä ne ihmiset ovat olleet melko läheisiä sukulaisia tai tuttavia. Ja koko ajan näyttää siltä, että ne viinaan menevät ihmiset tulevat vaan lähemmäksi ja lähemmäksi. Välillä jopa hieman liian lähelle.

Aikaisemmin on sulkenut pois ne ihmiset elämästään osittain, koska ei ole halunnut katsoa sitä menoa. Tai korjaan: ei ole jaksanut katsoa enää sitä päivästä toiseen jatkuvaa ryyppäystä, joka ei tosiaankaan näytä nätiltä. Ei ole jaksanut hävetä humalaista tokkurointia ympäriinsä tai muuten vaan idioottimaista käytöstä ja puhetta. On vaan kääntänyt selkänsä ja ollut kuin heitä ei ikinä olisi ollutkaan. Nytkin haluaisi tehdä samalla tavalla, mutta se on vaikeampaa. Viinaa kittaavat ihmiset ovat liian tärkeitä ihmisiä minulle, että heidät kokonaan haluaisin pois elämästäni. Mutta osittainen välien katkaisukaan ei onnistu. Ja jos asiasta sanoo ääneen niin ei tule kuin turpaan, kirjaimellisesti. Siitäkin on jo kokemusta.

Mikä ihme siinä oikeen on, että viinan vetäminen on niin saakelin ihannoitua hommaa? On tosi kova jätkä kun vetää mäyräkoiran kaljaa naamaan tunnissa. Ja vielä kovempi kun tekee saman kossupullolla. Mikä siinä on niin saatanan hienoa!? Kertokaa minulle, oikeasta, koska en ole sitä ikinä tajunnut!! Ja tiedän etten tule ikinä tajuamaankaan. Toinen asia mitä en tule ikinä tajuamaan, on se kun ihmiset jatkuvasti sanovat haluavansa nähdä minut örvellyskännissä. Miksi ihmeessä!? Mikä ihme saa teidät haluamaan nähdä minut kävelemässä pitkin seiniä, kaatelemassa pöytiä, makaamassa lattialla vaikken edes tajua kaatuneeni tai tekemässä jotakin muuta varmasti yhtä idioottia hommaa!? Mikä siinä olisi niin helvetin mahtavaa??

Voin vain kertoa, että mitä enemmän haluatte tuota, sitä epätodennäköisempää se tulee olemaan. En halua näyttää sitä teille paristakaan syystä. Ensinnäkin, ihan vaan vittuillakseni teille. Toiseksi, koska en halua olla niin kännissä etten tajua mistään mitään. Kolmanneksi, koska en tajua sen pointtia. Neljänneksi, minulle ei huvita laittaa vähiä rahoja viinaan koska keksin paljon muuta järkevämpää käyttöä niille. Viidenneksi... Vai tarviiko minun enää jatkaa listaa? Lopputulos on kuitenkin sama. Ei tule tapahtumaan.

Tämä voi kuulostaa todella tekopyhältä tekstiltä, sillä olenhan oman osani viinan kanssa läträämisestä tehnyt. En varmasti yhtä paljon kuin eräät mutta ihan tarpeeksi minulle. Joskus jopa pidin siitä. Minulla oli hauskaa kun olin hieman huppelissa eikä kaikkea tarvinnut (tai pystynyt) miettiä niin tarkkaan. Muutaman kerran on ne pöydätkin meinannut kaatua. En ole absolutisti vieläkään ja otan silloin kun huvittaa, mutta loppujen lopuksi hyvin harvoin ja melko harvojen ihmisten seurassa. Heidän kanssaan juodessani tiedän ettei minua katsota kieroon jos lopetan juomisen sen ensimmäisen siiderin jälkeen tai vaikka innostuisin juomaan vähän enemmänkin. Juominen ei ole pääasia vaan se hauskanpito ja yhdessä olo. Niin se on aina ollut, ja niin se pitäisi ollakkin.

Jotkut vaan tuntuvat unohtaneen tuon hauskanpidon. Juomisesta tulee rutiini, joka täytyy aloittaa heti töistä päästyään ja sitä on pakko jatkaa koko vapaalla olo aika tai niin pitkälle kun viinaa riittää. Ja jos seuraa ei löydy niin juodaan sitten yksin. Minusta on niin väärin että kun menee kylään tuttuun paikkaan, niin ensimmäinen kysymys on otatko ruokaa ja seuraava on otatko juotavaa. Ja jos ei ota niin yritetään suostutella ainakin vielä pari kertaa. Ja sitten ihmetellään kun ei haluta tulla käymään enää yhtä usein. Ei, minun ei tarvitse tulla sinne tietääkseni mitä tulee tapahtumaan. Toiset ovat kännissä ja itse olen äärettömän vittuuntunut ja toivon olevani ihan jossain muualla. Jossain vaiheessa ehkä kysytään, mikä on hätänä kun välttelen seuraa. Mutta sitäkin enää harvemmin tapahtuu, siihen on jo totuttu. Mutta miksi minussa on se vika jos en halua juoda!? Eikö se ole juuri toisinpäin? Eikö ole kummallista, että ainut kysymys mitä isä osaa lapselleen esittää on se, että haluatko viskiä? Eikö hänellä oikeasti ole muuta sanottavaa?

Tämä alussa mainittu kaverini totesi keskustellessamme että elämme vajotusmaassa, jossa viinan läträäjien aivot on vajonnu jonnekki vatsalaukkuun (jos niitä aivoja siis enää on olemassa) happohin sulatteviksi. Tuossa maassa me olemme niitä outoja hippiäisiä, joita kummastellaan kun emme ole joka kissanristiäisissä rellestämässä miten sattuu ja jälkeenpäin harrastamassa kuviosammuntaa. Eikö tässäkin ole jotakin nurinkurista? Ainakin minusta. Suoraan sanoen viinan vois mun mielestä kieltää lailla ja tuhota maailmasta. Mitään hyvää sillä ei ole ikinä saatu aikaseksi. Nyt sitten joku lukee tätä ja on heti nimittelemässä tylsimykseksi ja ties miksi muuksi. No anteeksi vaan jos en tykkää viettää iltojani viiden promillen humalassa ja aamujani/päiviäni vessan lattialla!! En vaan näe siinä yhtään mitään hohdokasta!!

Vituttaa. Siis oikeasti vituttaa todella paljon, se että ihmiset jotka ovat nähneet miten paljon pahaa viina oikeasti saa aikaan, tekevät nyt ihan samaa itse. Ihmiset jotka sanoivat etteivät itse ikinä tekisi niin. Ihmiset jotka lupasivat olla erilaisia, mutta rikkoavat lupaustaan niin paljon ko vaan kerkeävät. On hankalaa halveksia ja inhota ihmisiä, joista välittää. Tai ainaki joista pitäisi välittää sääntöjen mukaan. He tekevät siitä välittämisestä hyvin vaikeaa. Tällä hetkellä samassa huoneessakin oleminen on ihan helvetin tuskallista.

Thursday, April 16, 2009

Turhautumisen ja vitutuksen yliannostus

Ei saakeli jos mie jottain inhoan ni son veteliä ihmisiä, joihin ei saa mittään kuria ja jotka ei vaan suostu minkäänlaiseen aikuismaiseen yhteistyöhön!!! On ihan hiton hauskaa olla työparina ihmisen kans jota yksityiselämässä ei varmaan sietäis viittä minuuttia pitempään jos ei olis pakko! Suurin osa ajasta ja omasta energiasta menee siihen, kun kiroaa mielessään sen tyypin alimpaan helvettiin ja puree hammasta yhteen että ei sano mitään ääneen. Koska jos sanoo jotain vähänki vastaan ni se nyt ei auta tätä muutenkin hyvin huonoa ryhmädynamiikkaa yhtään! Ja kun ei jaksais leikkiä mitään vatun äitiä aikusele ihmisele! Miksi ei vaan voi ottaa ittiään niskasta kiinni ees vähäksi aikaa ja käyttäytyä niinko työtilanteessa pitäis!?

Miksi pitää aina yrittää mennä siitä mistä aita on matalin tai ainaki pirun hajonnut? Tai sitten vaan laittaa muut menemään jostain hankalemmasta paikasta yli ja sitten vaan ite tulla vihellellen perässä!? Eli toinen asia mitä mie inhoan on sellaset ihmiset jotka vaan yrittää aina toisten siivelä päästä eteenpäin tekemättä itse oikeastaan yhtään mitään!! Tällanen tyyppi kun laitetaan ryhmään ni siitä ei tule muuta kuin paljon paskaa ja hampaiden kiristelyä!

Sitten kun se jotain saadaan tekemään helevetinmoisen patistuksen ja "teethän sie nyt ihan varmasti sen-kyselyjen" jälkeen, ni lopputulos ei ole paljon parempi kuin tuo äskeinenkään. Paljon paskaa, josta suurin osa on käyttökelvotonta materiaalia. Ja mikä pahinta! Se ei edes ite välitä!!! Sanoo vaan että ei se niin justiinsa ole. NO ON SE VITTU NIIN JUSTIINSA KUN SIINÄ ON NELJÄN MUUNKIN IHMISEN ARVOSANA JA ARVOSTUS KYSEESSÄ EIKÄ VAIN SINUN ITTENSÄ!!!!!! AaaRRRGGGhhhh!!! Saakelin epätoivosta vaan yrittää kattoa sitä ja miettiä että miten tämä nyt pelastetaan. Eikö oikeesti vaan vois kuunnella kahta sekuntia pitempään tunnila että miten tämä homma tehään ja oikeesti toimia niin eikä vaan pilata kaikkea!! Onko se niin saatanan vaikiaa?!?! Ja jos ei kiinnosta ni tää on vapaa maa ja vapaa koulu, ei kukaan sua täälä pakota olemaan! Lähe helevettiin jos se oikeesti on kerta niin vaikiaa!

Mun on ehkä pakko alottaa joku urheiluharrastus vielä täsä kevään aikana purkamaan näitä agressioita. Jos en alota ni voi olla että ei tule nättiä jäläkiä tätä kun kattelen vielä vähän pitempään.

P.s Kiitoskiitoskiitoskiitos Annika!! Oikeesti!! Tää teksti olis ollu paljon pitempi, paljon enemmän v- ja s-alkusia sanoja täynnä, ja paljon paljon vihasempi, jos et olis tilannu mulle esitettä! Tai kertonu mulle ehkä maailman siisteimmästä bussimatkasta!! Se tulee olemaan varmasti yhtä legendaarinen kuin Kremsin aikaset junamatkat! onneksi Sami sai vähän esimakua meidän matkustustyylistä jo Venetsiasa ni se ei ihan järkyty tällä reissulla sitten. Ehkä xD

Thursday, April 09, 2009

Ollakko vai eikö olla

Tulin vähän aikaa sitten psykologilta. Sain kuulla, jälleen kerran, että minulla ei ole mielenterveydellisiä ongelmia. Ja no alan olla ehkä vähän samaa mieltäkin. Ehkä tarvin vain jonkun jolle kertoa tämä kaikki mikä pääni sisällä pyörii ilman että minua tuomittaisiin sanomisieni takia tai joutuisin tietentahtoen loukkaamaan joitakin tuntemiani ihmisiä. Niin tässä tullaan taas siihen puhumattomuuteen. Ei en halua puhua teille. Tai korjataampa vähän, haluaisin mutta en uskalla. Enkä osittain voi, koska tiedän reaktion kertomiini asioihin eikä se ole kauhean nättiä. Toisaalta muutkin ihmiset kertovat totuuksia päin naamaa ja ainahan se ei ole kivaa kuultavaa mutta valitettavasti välillä niin totta. Voisi kai sitä itsekin... Kuitenkin pelkää niitä tulevia reaktioita...

Niin joo tää lähti ihan johonkin muuhun suuntaan ko piti ja toi ajatus jäi vähän kesken enkä oikeen nyt saa kiinni siitä mitä yritin tuolla tarkoittaa. Pointtihan oli kuitenkin se että kerrankin psykologilta lähtiessä oli hyvä olo. Hymyilyttikin jopa. Se oli jotenkin rohkaisevaa. Ja pitkästä aikaa minulle ei ole niin paska olo kuin on ollut, vaikka edelleen tuntuukin siltä että kaikki kaatuu päälle. Mutta silti on helppo olla ja hengittää. Outoa.

Noh ei sitä kestänyt kauaa sillä näin jotain joka sai taas kerran sen vanhan tutun ahdistuksen tunteen palaamaan. Ja... No en tiedä mitä tästä pitäisi tai mitä voi sanoa. Jos sanon liikaa niin jotkut vetävät siitä väärät johtopäätökset ja palataan takaisin niihin reaktioihin...

Nyt on kuitenkin loma ja hauska viikonloppu luvassa vielä hauskemmassa seurassa!! Ihana nähdä ihmistä jota ei ole pitkään aikaan nähnyt mutta tietää olevansa todella kotonaan hänen kanssaan. Unohdan, tai ainakin yritän unohtaa, ja lähden reissuun ja syön ainakin kilon suklaata tuolla reissulla :)

Tuesday, April 07, 2009

Unettomia öitä taasen

Tarviin ehkä työn jossa ei saa nukkua öisin. Osaan näköjään tän nukkumisen paljon paremmin päivällä, nimimerkillä viime yönä kahen tunnin yöunet taasen. Tai no kai sitä tollasen yökukkumisen kans nukkuu vaikka miten paljon ja missä.