My so called Life

Kutsu

2009-11-19T18:26:00.001+02:00

Tervetuloa Lentavan Lehemaan.

P.S. "K" laita se hiiren osoitin tuohon Lentavan Leheman päälle ja klikkaa sitä hiirellä niin pääset sinne missä sun kuuluiskin olla :D

Osu ja Uppos

2009-11-17T18:37:00.003+02:00

Oltiin tänään äänittämäsä Musatalola opiston bändien keikkaa. Tehtiin stereomikitysharkkoja ja keikka tuli aika tilauksesta. Dialogia ja liikettä ko oltiin jo testattu ni pitihän sitä musiikkiakin vähän kokeilla, että miltäs se sitten kuulostaa. Onko se oikia oikia vai vasen vai ihan jottain muuta..

Sielä yks bändi soitti Irinan biisin "Miksi hänkin on täällä".. ja no allekirjoittaneella meinas jäähä äänittämiset tekemättä ko se kolahti niin kovaa viime aikaset tapahtumat huomioon ottaen..

Ei ois pitänyt tulla tänne.
Mikset varoittanut mua,
Että hänkin on kutsun saanut?
Kiero huumorintaju.
Jotain TV-ohjelmaa oisin jäänyt katsomaan,
Tai valinnut ees jotain muuta päälle pantavaa.

Voinko puhua suoraan?
Vai kuuluuko mun teeskennellä?
Sanoa, että on hauskaa,
Vaikka kaikki menee päin persettä?

Ja jos ihan totta puhutaan,
En jaksais puhuu ollenkaan.
Mua etukäteen jo kaduttaa.
Miksi hänkin on täällä?

Negatiiviset tunteet on kai pakko piilottaa,
Epävarmuutta ei saa näyttää, se voi vahingoittaa.
Musiikki soi niin kovaa, että pakko ois huutaa.
Kaikki, mitä tämän jälkeen sattuu, hävettää aamulla.

Lasken kymmeneen, ei auta,

Jatkan tuhanteen.
Mä vannon vastuuni nimeen
Ja sotken sen merkityksineen.

Miksei voi puhuu suoraan,
Vaan on kiltisti teeskenneltävä?
Sanon, että on hauskaa,
Vaikka kaikki menee päin persettä.

Jos ihan totta puhutaan,
En jaksais puhuu ollenkaan.
Mua aivan liikaa suututtaa.
Miksi hänkin on täällä?

Valokuvatorstai

2009-11-12T18:07:00.002+02:00

148. Haaste

Tällä viikolla haasteiltiin kiinalaisella sananlaskulla "Ellei vuorilla ole suuria puita, leikkivät rikkaruohot kuningasta."

Kukahan täällä on kuningas?

A Message

2009-11-10T23:28:00.001+02:00

I'm as interested about your made up problem as you were about my real ones.

I'm sorry to say this but it's the truth.

You could have atleast asked.

Everybody Hurts

2009-11-09T23:58:00.005+02:00

Do you know the feeling when it seems that if you'd disappear right this second no one would notice? No one would even care.. Everyone would go about their business as usual and that one disappearance wouldn't have the slightest effect in their life. Well if you know that feeling, then you know how I'm feeling right now. Have been for a while. It makes you feel very small and insignificant.

I actually did vanish for a while, just to see what would happen. Guess what? Nothing happened. Nobody even noticed. How sad is that? Or which one is sadder, that no one noticed or that I think I have to find out who really care by leaving them.

I don't wanna sound whiny and selfish, I know other people have their lives and everything doesn't revolve around me. But it would sometimes be nice to know that you're not alone. And yeah I know I have family and friends who care, but it would still be nice sometimes to come first. Really come first, like there's no one more important than you. I guess the sad thing is that last time that happened, it didn't lasted as long as it took to notice that someone next to me was prettier, funnier, thinner, wiser or something else that I wasn't. I guess we all just wanna matter to someone really.

I just wish that for once I wouldn't have to be the one who stands tall and is the rock when everyone else falls... And what makes it even sadder is that I don't think I could fall anymore really. Don't know how to do that anymore.

To sum it up. There's dialogue from a movie that is sort of about the same thing. Whether it's the same thing or not, I can relate to it. They are talkin about guys mostly but I think the point comes a cross anyway.

-- I mean girls that look like you don’t understand. You know I always think like if I lost ten pounds or wore different clothes or got new boobs, that it would make a difference but I know the truth.

- Sorry but it’s bullshit! You’re the smartest person that I know. When I see you helping those homeless guys that no one can even look at. You make everyone around you happy. You have so much to offer. And say you don’t because of how you look is just total bullshit.

- I didn’t say I don’t have lot to offer. I said that people will never know because they don’t see me. How many proms did you miss because no one asked you? How many times have your friends left you sitting alone at a club while they went danced with guys? Or how many times has a customer completely ignored you to get a better look at me? So until that happens, until you’re told time and time again that you’re place in life is in the background don’t tell me it’s bullshit. Because you don’t know. --

Valokuvatorstai

2009-11-07T18:24:00.003+02:00

147. Haaste

Tällä viikolla haastesanana on Kuu.

Onko se kuu vai lentävä lautanen?

Tervetuloa takaisin

2009-11-03T21:59:00.003+02:00

Johan sitä ollaan tässä odoteltu. Aika pitkään se odotutti itteään mutta sitten kun se tulee niin se tulee kunnolla ja kovaa. Se niin kovin tuttu ja usein tavattu ahdistus. Se olo kun huutaa päänsä sisällä niin kovaa kun vaan voi, että olo helpottuisi. Mutta ei se ikinä helpotu.

Se olo kun jokaikinen ääni säröilee korvissa ja tekee mieli vaan karjua täyttä kurkkua että pitäkää turpa kiinni ja jättäkää mut rauhaan. Kun ihan tavallinen puhekin tuntuu aiheuttavan äärettömän suuren turhautumisen tunteen ja haluaa mennä sanomaan puhujille mahollisimman rumasti että olokaa jo hiljaa. Mahdollisimman rumasti siksi että se edes vähän vähentäisi omaa sisäistä pahaa oloa. Mutta ei se niin mene. Ennemminkin se vaan lisää ahdistusta koska näkee muiden ihmisten käyttäytyvän normaalisti ja toivoo itsekin pystyvänsä tekemään niin.

Tuntuu kuin kaikki sisukalut olisi kurtattu yhteen mahdollisimman pieneen myttyyn ja kaikki niistä jäljelle jäänyt tila olisi täytetty vain sillä yhdellä tunteella. Huutavalla, tuskaisella ahdistuksella. Joka paikkaa särkee ja jokaikisen liikkeen tekemiseen tarvitaan mieletön määrä voimaa kun tuntuu vaan ettei oikeasti jaksa.

Haluaa olla yksin. Aivan yksin. Täysin yksin tuntemattomana. Jossakin missä kukaan ei huomaa. Jossakin missä kukaan ei kuule. Jossakin missä ei kuule eikä näe ketään eikä mitään. Ei tarvitse esittää. Ei tarvitse hymyillä. Saa vaan maata ja olla siinä vaikka loppuikänsä jos se hyvältä tuntuu. Mutta sekään ei tunnu hyvältä. Ei pitemmän päälle. Mikään ei tunnu hyvältä. Ihan sama mitä tekee tai missä on niin aina tuntuu se pala kurkussa kuin ei vois hengittää.

Sitä toivoo olevansa rikas, tai edes vähän rikkaampi, että voisi vaan hypätä johonkin kulkuneuvoon ja matkata määränpäähän jota ei itsekään vielä tiedä ja kadota sinne. Olisi edes mökki keskellä ei mitään minne voisi paeta. Vaikka vain päiväksi. Yhdeksi ainoaksi päiväksi jolloin ei tarvitsisi ottaa mitään eikä ketään huomioon. Saisi olla omillaan eikä tarvitsisi puhua kellekkään. Ei tarvitsisi selittää. Kukaan ei kyselisi. Olisi hiljaista.

Olisi yksin omillaan. Vaikka vain hetken. Hiljaa.

Valokuvatorstai

2009-11-02T19:46:00.002+02:00

146. Haaste

Vuorenpeikkojen luolassa inspiroi tällä kertaa valokuvatorstaissa.

Yöllisille Vieraille

2009-10-24T12:07:00.003+03:00

Hei Sinä varmasti oikein viehättävä ihminen, voisitko mitenkään lakata soittelemasta kotitalomme hieman kovaäänistä summeria aamuöisin viiden aikaan?

Tiedän, että olet varmasti mahtava ihminen ja sinulla on ihan mieletön wc- tai jokin muu akuutti hätä (kuten aivojen hukkaaminen lumihankeen) soitella kaikkien naapuriesi summereita tuohon aikaan. Mutta ensi kerralla kun tämä hätä pääsee yllättämään niin voisitko mitenkään hypätä minun summerini yli? Arvostaisin tätä tekoa todella paljon ja tiedän että sinäkin toisten ihmisten yörauhaa kunnioittavana loistotyyppinä olisit tyytyväinen itseesi näin tehdessäsi.

Tiedän kuuluvani jonkinmoiseen vähemmistöön, kun sanon haluavani nukkua aamuöisin rauhassa ilman väliherätyksiä (onhan sentään nyt lauantai) mutta valitettavasti olen sellainen tylsä tyyppi joka tykkää yöunistaan ja jopa tarvitsee niitä.

Ai niin, jos sitten jostain kumman syystä pääset sisälle jonkun kauniin kanssaihmisen avulla, voisitko mitenkään olla kävelemättä ja mölyämättä kuin norsulauma? Tätäkin muiden ihmisten huomioon ottamista varmasti arvostettaisiin muidenkin naapurien sydämissä.

Terveisin,
Vain ihan vähän vittuuntunut, mutta yöuniaan sitäkin enemmän arvostava naapurisi.

P.S. Vaikka olet todellakin kovin kaunis- ja heleä-ääninen ihmisolento, kannattaa jättää väliin ne idols-tasoiset "whooowhoooos" jotka kovin kovaa ja koskettavasti vedit peilin edessä. Tiedoksi vain, että ne välittyvät varsin hyvin muihin asuntoihin sieltä pikkuhuoneesta jossa jo tuolla aiemmin mainittua hätää nyt helpotat.

Valokuvatorstai

2009-10-23T01:19:00.003+03:00

145. Haaste

Tällä kertaa haasteena oli Tie Ulos.

Tie ulos ahdistuksesta. Matkalla kesään täynnä mahdollisuuksia.

Sinne män

2009-10-21T02:14:00.005+03:00

Kati usutti osallistumaan National Geographicin valokuvauskilpailuun ja tällaset otokset lähti menemään sinne kategorioissa Ihminen, Paikka ja Luonto.

"Pii tu tis!!"

2009-10-18T22:18:00.006+03:00

Hahhaahaaa...

Jos mut haluaa saada nauramaan itteni kipiäksi, ni voin tämän päivän perusteella antaa muutaman vinkin.

1. Muistelut mitä älyttömämmistä vaatekerroista mitä on ikinä käyttänyt.

2. Erilaisten ääliöitten "haistattelutapojen" kerääminen (huom. otsikko). Read between the lines on uusin. Talk to the hand ja vikisevä sormen ylösrullaaminen ovat jo ansainneet klassikkostatuksen.

3. Huonojen leffojen kattomista parodioina. Twilight ja Sky High. Se joka noi leffat voi kattoa TOSISSAAN nauramatta kertaakaan, ansaitsee palkinnon.

4. Katin ja turvavyön välisen taistelun seuraaminen.

5. Säälittävien iskureplojen ja muitten huvittavien leffareplojen toistaminen uudelleen ja uudelleen. ("This table is really greasy now... Because I put my face on it.")

6. Heat of the Moment. Stay in the Kitchen When the Kitchen Gets Hot. Eye of the Tiger. Silent Night. Ja muutama muu hyvä biisi.

7. Tekstin Toista Maata & Kovaa Tekoa lukeminen Katin kans.

8. Kirjotuspöydän uloskantaminen on tietyissä tapauksissa myös hyvin hysteeristä. (tämä tapahtui kyllä jo eilen mutta naurattaa edelleen)

Tänään..

2009-10-16T11:24:00.002+03:00

...Aioin oikeesti mennä kouluun (vaikka ei enää oikeen jaksanu kiinnostaakkaan) mut nukahin... aamula viideltä... tälle yölle siis ekan kerran. Joten jätin suosiolla väliin. Tai no en suosiolla, vaan en heränny ajoissa että sinne olis enää kannattanu mennä. Mikä parasta (tai siis kai pahinta..) etten ees saanu nukuttua pitkään. Joten luvassa taas jonkinsortin väsynyt hourailupäivä. Aivan kuten eilinenkin.. Ja sitä edellinen päivä... Ja sitä edellinen..

The Beginning

2009-10-13T00:05:00.005+03:00

"Plaah, I had all this thing planned ready in my head. But now there's nothing but frustration because of her and because of my own stupidity. Every fucking time I fall for the same thing. I say something that is even remotly bothering me, there comes the sign for a new message. I think she's asking what is it. No way, that's never happening. She sais one comment, maybe. Like I say I hate winter, she says she hates summer. That's it. I decide not to say anything more until she asks why I hate winter. She never asks. I never say anything. Next message comes. It's about something else entirely. The fact that I hate winter is forgotten."

And that how it starts. My book, I mean. And trust me, you haven't seen anything yet.

Byrokratiaa

2009-10-12T12:13:00.003+03:00

Voi että tykkään täytellä kaikenmoisia lomakkeita Kelalle. Son aina yhtä hauskaa ja viihdyttävää puuhaa, aikaavievästä puhumattakaan!! Miljoonaan eri kohtaan laittaa rastia ruutuun ja selittää uudestaan ja uudestaan samat asiat. Miksi ihimeessä nää asiat pitää kysyä näin saakelin monimutkasesti etten tajua ees kysymyksiä, saati että osaisin niihin sitten vastata jottain!?

En ees viittis sanoa mittään koulun "kirjanpidosta" suoritetuista kursseista!! Kaikki on ihan väärisä paikoisa ja näkkyy ihan väärile tyypeile tai sitten ei näy just niile oikeile tyypeile jotka tarttis sen tiedon. Yritäppä siinä selittää sitten miksi niitä opintopisteitä ei ole kertynyt tarpeeksi.. Turhauttavaa..

Tähän mennesä lukee jo sähköpostiosoite ja puhelinnumero lomakkeissa plus on ehkä kymmenen sivua liitteitä jo kasassa.. Eikä täsä ees taida olla vielä kaikki. Huomenna käypi tie opon luo keskustelemaan miten tämä lappu nyt sitten oikein täytetään ja mitä kaikkea siihen tarvii mukaan. Tyhmintä taas koko hommasa on se että opolta tarvii neuvoja ja tietoja tähän lappuun ja sitten se viedään opintotoimistoon joka toimittaa sen kemiin josta se toimitetaan luultavasti takaisin sinne opon pöydälle. Juu näin se homma toimii!

Kaksi

2009-10-10T14:58:00.002+03:00

Tämän viikon saldo

Kaksi...

... turhaa reissua koululle.

... leipomuspäivää. Muffinsia ja piirakkaa.

... erilaista kirjettä. Toinen mukava, toinen vähemmän mukava.

... ärsytystä eri ihmisiin.

... haastattelua unettomuudesta. Toinen pitempi. Toinen vähän lyhyempi.

... leffaa jota ei ois pitäny ehkä kattoa.

... uusintaa Korvastakiskojasta ja sen noloista henkseleistä.

... aamua kun sai nukkua pitkään.

... erittäin hyvää päivää.

Valokuvatorstai

2009-10-08T12:16:00.004+03:00

143. Haaste

Tällä kertaa Maaretta haasteili sanalla Virta.

Paljon tarvittaan virtaa, että saadaan radiolähetys ja kaikki nämä mömpelit käyntiin.

Juontajankin oma virtalähde näköjään löytyy myös kuvasta.

Toista Maata & Kovaa Tekoa

2009-10-07T19:53:00.003+03:00

Tällaisen pölläsin galleriasta

Mikä hänen nimensä on? - Percy.. eiku Bugsy.. niin siis KangarooBoy.. joskus se oli Fartsa.. rakkaala lapsela on monta nimmee, se "oikia" on kai Kati

Minkä ikäinen hän on? - 21

Oletteko riidelleet kertaakaan? - varmaan joskus muksuna enemmänkin. ainaki sillon kun se ja kaisa kyttäs jossain ovenraosa ja halus tunkia mukaan leikkeihin sun muihin.

Tietääkö hän kaiken sinusta? - aika paljon muttei kaikkea kuitenkaan.

Entä voitko kertoa hänelle asioita joita et voi muille kertoa? - no ainaki saarista ja lautoista ja räjähyksistä ja suihkubondingeista ja sen sellasista :D ja kyllähän sitä on vakavastakin joskus keskusteltu ;)

Tietääkö hän ihastuksesi? - eipä se taida ko ei sellasta ole

Kuka on hänen paras kaveri? - en usko että sillä on vaan sitä yhtä parasta kaveria. vaan
tarpeeksi sellasia hyviä, niinko ne yhet jotka haluaa sen muuttavan tampereele/turkuun/helsinkiin/tornioon :D

Mikä on hänen kengännumeronsa? - ööh.. kysyin tätä kun viimeks nähtiin mutta keskustelu ajautu jotenki sukkahousuihin ja unohin kokonaan sen varsinaisen vastauksen. sanosin että 40..

Onko hän pitkä? - amatsooniksi olen kuullut häntä kutsuttavan :D pitempi ko minä mut se nyt ei kauheesti vaadi..

Hänen lempivärinsä? - vihriä sanoisin ainaki. ei ehkä tykkää pastelleista väreistä, mut en mene kyllä vannommaan.

Millainen hänen musiikkimakunsa on? - Mokoma, Ismo Alanko, Gunnarit, Nick Cave, The Ark, Led Zeppelin, White Stripes ja sitten joitain metallibändejä joitten nimiä en nyt muista.. siinä on ainaki jottain suosikeista. lista on aika pitkä, mutta amismusat voi unohtaa kokonaan. Varsinki satiais-biisit ja sellaset missä lauletaan loskan inhoamisesta sekä humpat, iskelmät ja radionovamusiikit!

Milloin viimeksi näit häntä? - toissa viikon maanantaina ko syötiin äitin synttärikakkua aamukuuelta. (kyllä perheemme on kovin normaali)

Parasta hänessä? - no se että son olemasa ja että se jaksaa kuunnella mun idiootteja juttuja. son huippua matkaseuraa ja muutenkin loistava tyyppi jonka kanssa viettää aikaa. son vahva vaikka ite kyllä väittäs vastaan täsä. se tietää mitä haluaa ja on sellanen ko haluaa vaikka sanottas mitä. yleensä vielä nauraa niille sanojille. se saa mut yleensä aina nauramaan. leffa- ja musakeskustelut on erittäin mielenkiintosia ja monivivahteisia ja yleensä päätyvät johonkin ihan muuhun hyvin häröön aiheeseen. Keskustelut saarista, lautoista, höyhenistä ja räjähdyksistä on aina hyvin viihdyttäviä.

Mitä hän vihaa? - amisautonrassareita, idiootteja, rasisteja, homovihaajia (nääkin on rasisteja mutta tää on pakko mainita erikseen ko siitä oli vasta puhetta), miellyttäjiä ja ruikuttajia. sitä ettei anneta tehä niinko haluaa ja halveksutaan ihmisten päätöksiä.

Mitä hän rakastaa? - hyvää, ajattelevaa musiikkia. haastavia leffoja. luontoa. yöllisiä kävelyjä pimeissä metsissä ja soilla. (metalli)musiikin soittamista kovalla. täydellisiä latvakiehkuroita. kauniita partoja. lukemista. syvällisiä ja vähemmän syvällisiä keskusteluja. master of moviesia ja minun rökittämistä siinä. kasveja. nukkumista. suklaakakun syömistä. matkustelua. puhtautta.

Oletko nukkunut hänen vieressään koskaan? - no aina ko son ollu täälä kyläsä ja kai joskus muksunakin.

Syökö hän mitä tahansa? - ei syö lihaa. muutenkin on aika nirso ruokien suhteen. on hyvin vaikeaa käydä hänelle kaupassa, voin kertoa kokemuksesta. addiktoituu tiettyihin ruokiin ja sitten kyllästyy niihin kun syö niitä liikaa.

Mikä on hänen lempiharrastuksensa? - sanoisin että ne yölliset mettäkävelyt missä kuulokkeista kuuluu "rajua" (:D) musaa hyvin hyvin kovalla. hyvintehtyjen leffojen kattominen ja niistä keskustelu, tämä pätee myös musiikkiin ja kirjoihin. tykkää myös istutella asioita omassa rauhassa ilman että kukkaan tulee puuttumaan mihin mitäkin istuttaa (omien sanojensa mukaan)

Osaako hän laulaa? - empä oikeestaan tiiä. en oo tainnu ikinä kuulla.. kovasti se mokoman keikalla laulo (tai ainaki suu liikku) mutta eipä siinä kauheesti kuule miltä se kuulostaa :D

Mitä lehtiä hän tilaa? - ei taida tilata mittään

Mikä saa hänet raivostumaan? - juntit, homovihaajat (rasistit), samoista asioista vuosikausia valittajat jotka ei kuitenkaan muuta mitään niille, tekopyhät marttyyrit, itsesäälissä rypeminen.

Omistaako hän puhelinta? - kaksikin mutta yleensä ei muista ladata niitä tai ne on jossain hukasa ni ihan turha soitella sille ko ei se vastaa kuitenkaan :D ellei siis sovi puhelintreffeja etukäteen.

Juoko hän alkoholia? - harvemmin, mutta sillonko juopi ni son rommikolaa tai olutta tai mansikkamargaritoja. on tiettävästi harrastanut erästä itsekehittämäänsä juomapeliä Korvastakiskojan kanssa. Tämän olisin halunnut nähdä!

Jos sinulle itsellesi tulisi kauhea rahapula, auttaisiko hän sinua? - varmaan se haluais auttaa, mutta luulen että meän rahatilanteet on melko samanlaisia. eli ei ois kauheesti mistä auttaa. kuten hän itse totesi joku aika sitten "I'm Kela's bitch ja se ei ole ikinä kovin kivaa".. tai rikastuttavaa

Voisitko kuvitella että hän löisi jotakuta? - emmie usko että se löis. se tuntis heti pahaksi olonsa sen jälkeen.

Jos sinä joutuisit sairaalaan, olisiko hän ensimmäisien joukossa katsomassa sinua? - varmaankin

Uskaltaako hän itkeä jos sinä olet näkemässä? - ehkä

Oletko ikinä ollut hänen kans samalla luokalla? - en ole, ellei lasketa niitä vierailuja kun se kävi vierailemasa meän luokalla ko olin ala-asteella.

Onko hän sinulle tärkeä? - Todellakin!!

Sweet Dreams Are Made of This

2009-10-07T12:10:00.002+03:00

Karavaaneja hiekkateillä keskellä metsää, piiloutumisia vastarannan vihollisilta surkeisiin telttoihin, vesiä joiden läpi ei pääse vaikka kuinka hyppii, ilmassa kutistuvia ja vedessä sinkuvia kirjoja ja kansioita, myöhässä tulleita laulavia syntymäpäiväkortteja, shekkejä joiden lunastaminen on tehty todella vaikeaksi, ANTM:n Australian version alkuperäinen juontaja, porukoiden keittiö.

Sikaloita Thaimaassa suomalaiseen tyyliin, tiedemiehiä jotka suunnittelee järjettömyyksiä ja on ylpeitä niistä, navetan ympäri "lentelyä" kavereiden kanssa, katolta hyppääviä koiria jotka tuntuu enemmänkin lampailta ja on märkiä vaikkei ole edes satanut, ihmisiä polvia myöten mutaan uponneena sikoläteissä keskellä juhlia, koiravahtimisia, korkeasta nurmikosta hyökkäileviä tappajakissoja, esteratoja etupihalla, pihalta poispääsy-yrityksiä joita vaikeuttaa liian tiheä ja omituinen aitarakennelma.

Ei välttämättä ihan tuossa järjestyksessä mutta samassa unessa oli kaikki kuitenkin. Mitähän unikirjat tuostakin sanoisivat.

Tuloksena hirviä nälkä ja halu leipoa muffinseja. Onko ne tuossa lumimyrskyssä tarpomisen arvosia. En tiiä vielä, mutta toivottavasti.

Life.

2009-10-06T21:09:00.003+03:00

Joo-o ohan se rankkaa taas tämä opiskelijan elämä!! Koulua ko meinaa olla niin palijon että hyvä jos sielä kerkiää pyörähtää ko pittää jo poies lähtiä.

Niin no olihan meilä ne kaks pitkää päivää viime viikolla ja kämppis kerkes jo sanoakki että alako meiläkin koulu vihdoin. Niiden kuva/leikkauspuolella kun vietetään melko pitkää päivää koulula. No ei se tainnu sitten alkaakkaan. Viime viikola tosiaan oli vapaata keskiviikkoon asti. Mitä nyt muutama "suunnittelu-palaveri" pietettiin meän radiodokkarista mut enemmän sielä taidettiin puhua paskaa ko asiaa.

Eilen oli ihan kunnon vapaapäivä. Ja nyt näyttää vähän siltä että meän maanantait on aina vapaita, ainaki tähän mennesä ne on ollu. Tänään käytiin jopa kaks mutkaa koululla, kumpikin enemmän ja vähemmän turhia. Paikalle raahautu puoli luokkaa eli meän tappauksesa kolme ihimistä. Aamula kerrottiin meän dokkari-idea opettajale ja istuskeltiin (epä)mukavasti vähän aikaa. Ruuan jälkeen piti tulla vieraileva "luennoitsija" joka ei sitten vaan ilmestyny paikale eli turhaan mentiin sillonkin koululle. Noh saatiimpa äänityskamppeet kuiteskin haettua.

Tänään piti ekat haastikset tehä siihen meän radiodokkariin. Oishan se hyvä tehä, jos ois oikiat plugit kuulokkeisa. Tascamila ko ei oikeen mittään tee, jos niitä kuulokkeita ei ole. Vähän vaikia äänentasoja tarkkailla ja silleesti. Nooh, huomena jos hakasis sen plugin koululta ja kokkeilis niitä haastiksia sitten. Eli hurjan pitkä päivä on tiedosa huomenakin. Torstaina kuunnellaan ne mun tekemät haastikset ja seuraava äänittäjä ottaa kamppeet haltuunsa. Katotaan mitä perjantai tuo sitten tullessaan. Luultavasti hyvin vähän tekemistä ainakin.

Kuten tuli jo todettua ni maanantai on taas vappaata ellei ite haluta koulule mennä materiaalia lokkaamaan ja kuuntelemaan. Pakkohan ei siis ole jos ei taho. Ens viikko on aikaa tämä dokkari leikata. Dokkarin pituushan on se about 5 minsaa vähän riippuen siitä millasta tarinaa ihmiset kertovat. Veikkaisin siis ettei siihen ehkä koko viikkoa mene. Voi olla että syysloma alkaa jo vähän aikasemmin ko oikeesti.

Luulin että Ramkisa oli heleppoa ko oli se kaks kertaa viikosa koulua pari tuntia kerrala. Näyttää vähän samalta meiningiltä tämäkin ainaki tällä hetkelä. Viime vuos asuttiin koulula, tänä vuonna hyvä jos sielä käydään kääntymäsä. Onneks on kuitenkin mielenkiintosempaa hommaa täälä ko Ramkisa! Että vois vaikka niitä omia dokkari-ideoita alkaa vähän tarkemmin paperile laittamaan tässä joutessansa..

Happy Days

2009-10-02T20:14:00.005+03:00

Wow, tän on varmaan pakko olla joku uus ennätys!! Kaks superhyvää päivää putkeen!! Yeah ei oo kyllä tapahtunu tällasta niiiiiiin pitkään aikaan!!

Pää vaan vilisee ideoita ja ajatuksia radiodokkareille. Vielä ko niitä pääsis toteuttaan. Tai no oikeestaan pääseehän niitä, ko laitteet löytyy koululta. Yle jopa "ostaa" niitä dokkareita sit omiin ohjelmapaikkoihinsa. Olis niin siistiä päästä tekeen johonkin ens keväänä YleX:lle tulevista paikoista ohjelmaa. Ne oli vielä niin siistejä ohjelmapaikkojakin. Tatuointien tarinoita ja nostalgisia muisteloita lapsuuden idoleista. Kauheesti tuli heti tyyppejä mieleen joiden tarinoita haluais kuulla!

Olin kai jossain hurmoksessa ko päätin vielä esitellä yhen oman ideankin samantien siinä koko työryhmän edesä. Joo ei oo päässy sellastakaan tapahtuun aikasemmin! Eikä sitä ees ammuttu suoraan alas! Ruvettiin työstään sitä ideaa ja jonku verran edettiinkin hommasa. Olis aika mahtavaa jos se vielä toteutuskin. Ei se varmaan missään radiosa kuuluis mutta kokemuksena ja aiheena olis tosi mielenkiintonen.

So this is how you feel when you're happy?

Jinxes..?

2009-10-01T23:05:00.001+03:00

Okkei tää nyt varmana noituu koko loppuviikon ja varmaan osan ens viikkoakin mutta pakko son silti sanoa. Näin kun ei pääse tapahtumaan kovin usein. Ei ainakaan mun elämässä, ei nykyään. Tänään oli nimittäin aika hyvä päivä! Tai oikeastaan otetaan tuo "aika" poies tuolta välistä ja laitetaan sen tilalle mieluummin "erittäin". Nyt alkaa kuulostamaan jo paremmalta.

Ensimmäisen kerran tälle viikolle oli motivaatiota olla koulussa vaikka siellä istuttiin yheksästä melkeen viiteen. Ja se on aika paljon. Sanoisinko, että ainaki semmoset 5 tuntia enemmän ko me normaalisti ollaan tällä ääni-ryhmällä vietetty sielä aikaa. Meilä oli Yleltä yks radiodokumenttiryhmän pääjehuja (sen ryhmän perustaja, jos nyt oikein ymmärsin..) pitämässä workshoppia aiheesta ja oli kyllä tosi mielenkiintonen päivä.

Kuunneltiin erilaisia dokkareita ja keskusteltiin niistä ja niiden herättämistä mielikuvista. Saatiin vähän faktatietojakin, mutta silleen sopivassa suhteessa että jakso kiinnostaa (ja kirjottaa muistiinpanoja). Omia ideoitakin synty ja sai jonkinlaista pohjaa sille, jos niitä joskus oikeesti itekkin tekis. Ja pah kiroan yhen ihmisen joka poltti yhen toisen kirjottaman kirjeen! Koska just sellaseen ohjelmapaikkaan haettais dokkareita mihin sitä kirjettä vois käyttää. Solis niin siistiä tehä, perkele!!

Oli myös vaihteeksi mukavaa tajuta jotain koulussa ja tuntea olevansa oikeassa paikassa. Tajuta, ettei nyt ihan pihalla olekkaan täsä hommasa. Huomata että väsymyksestä huolimatta seuraa opetusta, koska on oikeasti kiinnostunut ja haluaa tietää lisää.

Tänään sain kuulla myös kovin yllättäviä mutta tosi ihania uutisia. Mitä kuulin niin en voi täsä kertoa, mutta eiköhän se selviä kuitenkin jossain vaiheesa. Sen vaan halusin sanoa, että oon niiiiin ilonen eräiden puolesta ja lähettää virtuaalihaleja sinnepäin maailmaa ja toivottaa kovasti paljon onnea!! Can't wait to see you guys soon!!

Niin saimpas vielä kaks haastateltavaakin hommattua meän seuraavaan äänikurssitehtävään, joka nyt sattuu olemaan radiodokkari! Ah helpotus, olempahan jotenkin edes ollut sen kanssa aktiivinen. Alkuviikosta tarinoidaan, loppuviikosta leikataan. Näillä näkymin ainakin.

En tiiä johtuuko tuosta energiajuomasta vai muuten vaan päivän tunnelmasta, että ei ole väsyttänyt niin paljon ko tavallisesti viime aikoina. Koulussakin tosiaan jakso istua kiltisti paikoillaan, vaikka sinne piti raahautua jo tuntia aikasemmin ko normaalisti. Huomennakin ajattelin niim tehä. Katotaan onnistuuko yhtä virkeesti ja kauan sielä jaksaa/saa istua. Kaks hommaa ko huomenna nimittäin ois päällekkäin. Noh tuonne workshoppiin meen ysiltä kuitenkin. Katotaan sitten kympiltä miltä ne oman luokan hommat näyttää vai näyttääkö miltään.

Nyt nukkumaan (ainakin yrittämään) ja toivomaan ettei tämä hehkutus nyt ihan kokonaan pilannut loppuviikkoa..

Valokuvatorstai

2009-10-01T22:56:00.001+03:00

142. Haaste

Tämän viikon haastetta ehdotti Marm. Haasteena oli siis sana Kosto.

Nämä ei nyt varmaan aukene ihan kaikile, mutta asianomaset tietää kyllä mistä on kyse :D

Valokuvatorstai

2009-09-23T22:49:00.006+03:00

140. Haaste

Tämän viikon haasteena oli sitaatti Richard Fordin kirjasta Itsenäisyyspäivä (suom. Sirkka Alanko) Tammi 1996. Kohtauksessa romaanin päähenkilö Frank Bascombe ohjeistaa poikaansa seuraavasti:

---" Aika monet asiat, joita pidämmen tosina, eivät olekaan totta, ja toisista taas, jotka ovat totta, et välitä hittojakaan. Sinun on tehtävä omat arvioisi. Elämä on täynnä tällaisia pieniä, pullotettuja oppitunteja." ---

En oikeastaan edes tiedä miten kuva haasteeseen liittyy. Se vaan tuli ensimmäisenä mieleen haasteen luettuani. Tuli kyseisellä kuvausreissulla pohdittua syntyjä syviä niin varmaan siitäkin johtuu juuri tämän kuvan valinta.

I lost my shoe

2009-09-22T22:08:00.004+03:00

Voisiko joku ratkaista tämän mysteerin minulle?

Miksi kenkien pittää kaikkien hajota just samaan aikaan?

Miksei myöskään tehä enää kenkiä jotka kestää vähän pitempään ko kaks viikkoa?!

Olis vaan ihan kiva tietää..

Nämä kuvassakin näkyvät yksilöt esimerkiksi aloittivat hajoamisprosessin muutaman ensimmäisen viikon jälkeen. Yhä niillä pystyy kävelemään jos ei välitä siitä että kaikki maailman kivet luultavasti tulevat pohjan reijistä kenkiin sisäle.

Itse en siitä välitä, tai ainakin yritän olla välittämättä. Ei ole oikein muuta vaihtoehtoa kenkä-nirsouteni takia. Uusia, omaan makuuni sopivia kenkiä ei meinaa millään löytää. Tai jos löytää niin kokoja ei varmasti ole. Vanhoilla resuilla siis mennään.

Ja kyllähän se harmittais nämäkin heittää poies kun on niihin niin kovasti tykästyny. Edelliset tennarit on kaapin kätköissä vieläkin, vaikka ei niilläkään kauheasti enää kävellä. Niissä taitaa olla pohjat paikoillaan, mutta muuten ne onkin sen näköiset etten kovin hienoihin tilaisuuksiin yrittäisi ne jalassa.

Kakkiaiset

2009-09-17T20:02:00.003+03:00

Mie kävin about kuukaus sitten näöntarkastuksesa. Aikakin ehkä oli kun viime kerrasta on kolme vuotta. Se tärkeempi syy miksi vihdoin sinne optikolle raahauduin oli ne mielettömät pääkivut jotka on vaivannu jo pitkään. Pari kertaa viikosa saatto olla sellanen jysäri että oksat poies! Aattelin että josko menis sen näöntarkastaan ni ei tarttis jatkuvasti olla apteekkia tyhjentämäsä särkylääkkeistä. Ei oo kivaa hommaa, varsinkin kun oon niin lääkevastanen.

No olihan siinä näössä tapahtunu muutoksia, hajataittoa taas tullu lissää. Ja pakko soli siis laittaa uudet lasit tilaukseen. Vanhoila kun ei jokku linssien poikki menevät akselit tulleet oikeele kohile tai jottain muuta hepreaa mitä se optikko kovasti yritti selventää vielä älyttömämmilä kuvioila kun meän tän viikon stereofonian opettaja. Piirrokset jossa menee kovasti viivoja päällekkäin ristiinrastiin on vissiin nykyään muodisa.

Tännään sit innossani hain postista uudet lasit ja mallasin ne päähän. Huonola tuloksela... Alku on kai aina hankalaa ja kyllähän näillä oli hankala nähä oikeen mittään. Sellasta ihimeen rauhatonta kuvaa näkyy koko ajan silmäkulmasta eikä muutenkaan oikeen tuntunu hyvältä. En tiä johtuko se laseista vai tästä iänikusesta väsymyksestä mut tunne ei ollu kiva kuitenkaan. Pari tuntia laseja testattua silmiin sattu jo siihen malliin että olin valmis palaamaan vanhoihin laseihin takasin. Seuraavaks alkanu päänsärky ei auttanu asiaa yhtään. Kovasti toivon että tää on vaan tällasta alkuhankaluutta ja vaatii ehkä hieman totuttelua. Jos ei oo niin on kyllä perseestä tämä hankinta. Aika paljon kun tuli laseille hintaa. Ihan sama vaikka halvimmat kehykset hankkis ni linssit pitää tehä jossain jeerassa kun hajataittoa on niin paljon ettei normilinssit kelepaa.

Parempaa näkökykyä ja oloa siis ootellesa...

Osto ja Myynti

2009-09-16T20:25:00.003+03:00

Myydään ainainen hyvin rasittava väsymys. Voidaan myös lahjoittaa hyvään kotiin pienellä vastapalveluksella.

Väsymys voidaan myös vaihtaa normaaleihin nukkumistapoihin jos sellaisia on tarjolla sopivaan hintaan.

Ostetaan ruokahalu. Myös hyvät ja helpot reseptit otetaan vastaan.

Stereofoniaa

2009-09-13T21:43:00.000+03:00

Meillä on nyt kolme ekaa viikkoa opiskelua takana. Tälle vuojelle piti valita suuntaavat eli porukka on hajaantunu aikalailla kun vertaa viime vuoden kursseihin. Varsinkin telkkarilla pakerrettiin ryhmissä tosi paljon. Tää suuntautumisen valitteminen oli itelle ainaki meleko vaikia paikka. Helppo oli samantien lokata listasta pari vaihtoehtoa poies mihin ei ainakaan ole menossa. Ei musta ei tule toimittajaa, ei ohjaajaa, ei tuottajaa. Sitten jäi se kuva ja ääni.. Kumpaan mennä. Loppujen lopuksi meni aika arvalla se valinta. Laitoin ne äänen kolme kurssia menemään ja aattelin että katotaan sitten syksyllä mikä on meininki.

No tätä se nyt sitten on. Eka viikko meni miten meni eli siis ei ollut koulua ollenkaan. Ihan kiva kun sai jatkaa lomailua. Olis vaan ollut kiva tietää siitä vähän aikasemmin etukäteen. Hyvä kuitenkin että lomaa oli kun kotona kävi niin miten kävi ja oli parempi olla siellä kuin koulussa.

Toinen viikko sitten äänitettiin kuunnelmaa pienryhmisä ja kaikki ryhmän jäsenet leikkas sen sitte itekseen. Sisältö ei sinällään ollu niin tärkiää. Pointtina oli enemmänkin, että kaikki pääsee tutuiksi laitteiden kans ja osaa edes perustekniikat niissä. Olin aika ylpiä ittestäni ko sain leikattua ihan omillani oman version kuunnelmaan. Kattelin eka päivänä jonku aikaa ko pojat teki hommia. Seuraavana päivänä ite astuin puikkoihin. Pakko myöntää, että aika hyvin se meni. Ja ihan hyvä niinkin kun silloin leikkauspäivänä paikalla oli peräti minä ja opettaja. Rastibileet oli vähän väsyttäny porukkaa näköjään..

Koululta tuolloin lähtiessä oli kyllä tosi hyvä fiilis ja tuntu että ehkä tästä jotain tuleekin sittenkin. Kiinnostusta ainakin riitti ja tykkään editoinnista. Se kiinnostus tais näkyä aika hyvin jo viime keväänä Väylällä. Ja se fiilis, että hei mä osasin jotain ihan ite! Wau, sellasta ole ollu pitkään aikaan!!

Tää innostus kyllä laski ko lehemän häntä tällä kolmannela viikola. Koko ajan tuntu että asiaa tulee lisää ja lisää mut mikään ei oikein taho tarttua. Koko ajan pitäis olla kysymässä että voitko selittää tuon uudestaan. Taas. Okei ollaan aika teoriapainotteisilla tunneilla oltu eli eroaa itsenäisestä työskentelystä hurjasti. Mutta silti. Kai nyt jotakin pitäis tajuta. Kurssimateriaalin sisällysluetteloa selaillessa tuli alussa sellanen olo, että joo kyllähän tää tästä, nää on näitä samoja juttuja mitä käytiin ekan vuoden äänitekniikan perusteisa. Ja paskat. Menee taas yli hilseen ja korkeelta. Moneen kertaan miettiny että tulipa ikävä sitä eka vuoden opettajaa, joka osas selittää nää hommat niin että oikeesti ymmärsi. Ja vielä ekalla kerralla!!

Innostusta tähän aiheeseen ja materiaaliin on laskenu aikalailla myös se seura. Ei jumavittu millasta sakkia! Ollaan oltu musatalolla, jossa meillä on eri opettaja ko yleensä, ja meän 6 hengen ryhmän lisäksi siellä on sellanen amis-sakki, tulevia muusikoita tai jotain nähtävästi. Mä muistan mun yläaste-ajat ja mulla ei tosiaankaan ollu ikävä niitä yhtään. Jos joku muukin muistaa noi ajat, ni tiedoksi vaan että sellasta meillä on tuolla. Välilä tekee mieli huutaa suoraa kurkkua että pitäkää jo se saatanan pää kiinni, ei kellään kiinnosta nuo jutut pätkän vertaa! Yhesä vaiheesa kun testattiin eri mikityksiä ja piti kuunnella HILJAA, niin yks jätkä päläpätti koko sen ajan. Yritäppä siinä kuunnella että millä on kapeampi ääniala A-B:llä vai X-Y:llä vai oliko se sittenkin kenties ORTF:llä. Joo ei onnistu.

Vielä ens viikko pitäis jaksaa niitä idiootteja ja voin kyllä nyt jo sanoa että tulee piiiiitkä viikko. Ei ihan hyvin ala tämä, kun jo näin aikasten haluais vaan heittää hanskat tiskiin ja antaa vaan olla. Mihin katosi se innostus jota toisella viikolla olin kukkuroillaan? Tällä viikolla sitä ei ole näkynyt, ei missään. Turhauttavammaksi tämän tilanteen tekee myös se ettei oikein ole ketään kelle tätä sanoa täällä, ketään keltä kysyä mitä itse oli mieltä kurssista. Onhan tuossa ryhmässä viisi muutakin, mutta eipä siihen oikeastaan olisi voinut tulla enempää ihimisiä joiden kanssa näin vähän olisi ollut tekemisissä..

Tuntuu vaan, että menee paskasta tilanteesta vielä paskempaan. Enemmän ja enemmän alkaa tuntua siltä että tänne tulo oli ehkä isoin erehdys ikinä...

Väsyttävää

2009-09-07T11:56:00.001+03:00

Puoltoista viikkoa on menny. Stressi jatkuu edelleen. Tilanne ei vaan näytä muuttuvan millään eikä mihinkään suuntaan. Asennekkin luultavasti on ihan väärä eräillä. Tekisi mieli vaan ravistella ja huutaa päin naamaa, jos se tekis jonkinlaisen vaikutuksen. Mutta luultavasti se ei sais muuta vastakaikua kun itkua ja marttyyriutta. Ei ees oikein jaksa yrittää ymmärtää.

Yrittää vaan pitää päänsä koossa jotenkin.

Rankkaa

2009-08-25T15:00:00.004+03:00

Ohan se. Ko pittää kävellä kouluun ja istua sielä noin vartti ja sitten lähtiä kotia. Niin ja takasin ei tartte mennä ko vasta ens maanantaina. Meleko vaativaa on tää koulunkäynti nykyään. Ei kyllä tiiä miten sitä tämmöstä menoa jaksaa jos se pitempäänkin jatkuu.

Ni ja vielä parempia uutisia. Sitten ko se koulu joskus taas alkaa ni se alkaa joka päivä kymmeneltä. Siis vasta kymmeneltä!! Melekosta luksuuria tuommonen homma!! Opettaja ei kuulema pääse mitenkään aikasemmin paikale. Valitettavasti. Juu ei se kuule minua haittaa. Soppii oikein hyvin että aletaan hommiin vasta tuohon aikaan.

Niin ja jotta homma paranis vielä ihan pikkasen ni tiedossa ei ole ollenkaan tenttejä. Ainakaan viime vuoden porukka ei tehny niitä ollenkaan. Arvosanat määräyty omien tekemisten ja projektien mukkaan. Sopii mulle kyllä tämäkin. Viime vuosina tullu sen verta laiskaksi tuon lukemisen kanssa.

Että loma senkun jatkuu vaan. Ihan hyviä uutisia näin synttäripäivänä. Siihen ko lisätään vieläne pari ylimäärästä opintopistettä jotka juuri sain hoidettua tililleni ja se juustokakku jonka kämppis poikakavereineen "leipo" pakastealtaasta ni johan se fiilis kohoaa kummasti. Haha, joku tais käskiäkkiä syömään montaa eri kakkua. No tehään sitten niin ko tää on jo toinen synttärikakku täsä viikon sissään.

Pakko muuten vielä mainita tuo yks kortti mikä tänään tuli postisa ko horoskoopit on puhuttanu viime aikoina muutenkin. Oli se nimittäin aika paikkansa pitävä noita-kuvaus. Mut kenen mielipuuhaa ei olis piikittely, naljailu ja jäkätys? Silleen hyvässä mielessä siis.

So True??

2009-08-20T21:56:00.003+03:00

Kaverin kautta löysin tällasen horoskooppiselevityksen. Kaverin oma teksti piti paikkansa melekolailla ja iski kiinnostus, että mitäs se oma sitten sanois. En nyt voi väittää, että kauheesti horoskooppeihin uskon, mut kyl niissä aina välillä vähän perää on. Niin tässäkin. Pari kohtaa löysin, mitkä sopii itteeni ihan täysin. Toiset sitten ehkä vähän vähemmän. Se vaan jäi kummastuttamaan, että näinkö negatiivinen ja no sanotaan nyt rehellisesti vittumainen ihminen minä horoskooppini mukaan olen...?

ESITTELY
Neitsyt on maan merkki, muuttuva ja Merkuriuksen hallitsema Jupiterin ollessa maanpaossa ja Venuksen alenemassa. Luonnossa tämä tähtimerkki liittyy sadonkorjuuseen ja elonkorjuuseen.

Ihmisessä se liitetään yleishyödyn ja käytännöllisyyden tajuun. Se edustaa käsityölaistä, alaista, etsijää.

Hänen metallinsa on elohopea, kivensä kvartsi, jaspis ja krysoliitti. Hänen värinsä on tummanvihreä ja päivänsä keskiviikko.

TEMPERAMENTTI
Neitsyt-ihminen kuuluu hermostuneisiin ihmisiin.

TERVEYS
Tämä merkki liittyy sisäelimiin. Neitsyt-ihmisen vaivoja ovat suolitulehdukset tai suolten hidastoimisuus, ummetus, umpilisäkkeen tai vatsakalvon tulehdus ja suolistomyrkytykset. Neitsyt-ihminen on aina huolissaan omasta terveydentilastaan.

LUONNE
Neitsyt on itsetutkiskelun merkki. Se merkitsee oman itsensä tietoista tarkastelua ja analysointia. Neisyet ovat eritteleviä ihmisiä, jotka toimivat kokoojina kuten tähkänpoimijat kerätessään hajallaan viljapellolla olevia tähkiä sadonkorjuun jälkeen.

Hän on henkilö, joka kerää, rakentaa, lajittelee, analysoi ja ryhmittelee asioita. Hän on järjestelmällinen ja pikkutarkka. Koko hänen ajatustoimintansa muistuttaa näistä hänen luonteensa tärkeistä ominaisuuksista. Häntä leimaa tarkkuus, säntillisyys ja asioiden jälkipuinti.

Hän työskentelee keskittyneesti suppealla alalla. Vakavin särö tässä asennoitumisessa on se, että hänestä voi pieniin yksityiskohtiin paneutuessaan tulla paikallaan polkeva, nurkkakuntainen ja harhaileva. Hän on kieltämättä älykäs ja ahkera, mutta hän on myös kitsas ja säästeliäs.

Hänen mielenlaatunsa ja asenteensa estävät häntä näkemästä ongelmaa kokonaisuutena. Hän on avuton sen suuruuden edessä ja hänen täytyy pienentää se omaan mittakaavaansa. Hän paloittelee ja yksinkertaistaa sen.

SEURALLINEN KÄYTTÄYTYMINEN
Hän on luonnostaan pidättyvä eikä juuri mihinkään sitoutunut. Hänen kriittinen ja analysoiva luonteensa vieroittaa hänet muista ihmisistä ja heidän sympatioistaan. Hän ystävystyy ympärillään olevien ihmisten kanssa aina hyötymistarkoituksessa. Hän on kykenemätön osoittamaan tunteitaan, eikä hänen kiintymyksellään ole mitään tekemistä todellisten tunteiden kanssa.

Hänen kitsastelunsa ärsyttää muista ihmisiä. Hänen keskusteluistaan, jotka rajoittuvat aina hänen omiin ammattillisiin ongelmiinsa tai terveydentilaansa, puuttuu kaikki lämpö. Joskus hän muuttuu vilkkaammaksi, kun hänen lempiaiheistaan puhutaan, ja hän saattaa tulla hiukan ystävällisemmäksikin.

On kyllä mahdollista arvostaa hänen jokseenkin kirjallisia tietojaan ja sukulaisiaan kohtaan osoittamaansa kiintymystä, mutta hän ei ylimalkaan ole kovin puoleensa vetävä ainoana toverina. Hän on aivan liian nurkkakuntainen, kärsimätön ja arvosteleva, mikä vähentää hänen älyllisiä ansioitaan.

TUNNE-ELÄMÄ
Kuten kaikessa muussakin tulevat Neitsyt-ihmisen rakkausasioissakin esille hyötynäkökohdat.
Hänen mielestään rakkaudenjulistukset ja hellät sanat ovat täysin hyödyttömiä ja sen vuoksi ne pikku puuhat, joita hän saattaa tehdä kotonaan, ovat hänen tapansa osoittaa rakkautta.

Useimmissa tapauksissa hän on uskollinen, mutta kitsas, pikkumainen ja epäluuloinen. Niinpä hänen kumppaninsa maksaa kalliin hinnan hänen uskollisuudestaan. Hänen liioiteltu häveliäisyytensä tekee hänestä kylmän ja tukahduttaa kaikki ne miellyttävät piirteet, joita ihmiset yrittävät hänessä tuntea.

Hän voi tehdä hyvinkin onnelliseksi puolison, joka on hänen itsensä kaltainen, enemmän järki- kuin tunneihminen. Kaikissa muissa tapauksissa avioliitto Neitsyt-ihmisen kanssa on aina pannukakku, jos tunteellisuudella on osuutta asiaan.

AMMATIT
Älyllisenä ihmisenä ja lahjakkaana tutkijana Neitsyt on tiedemiestyyppiä tai työtoveri, jota arvostetaan hänen järjestelmällisyyden ja täsmällisyydentajunsa vuoksi. Hän soveltuu hyvin kaikkiin ammateihin, jotka ovat sopusoinnussa hänen luontaisten ominaisuuksiensa kanssa.

Hän käyttää kykyään olla tarkka ja yksityiskohtainen kultaseppänä, hammasteknikkona, korutaiteilijana tai hienomekaanikkona kaikilla teollisuusaloilla, joilla valmistetaan lisätarvikkeita tai osia. Hänellä on myös matemaattista lahjakkuutta ja häntä kiinnostavat kirjanpito, tilastolaskenta sekä monistuskoneala.

Tiedemiehenä häntä kiinnostavat kemia ja biokemia ja hän pitää patologiasta sekä urologiasta. Hän on myös farmaseutti tai apteekkari. Hän on niin ikään kasvitieteilijä ja dieetikko. Lääkärinä häntä kiinnostavat homeopatia ja sisäelintutkimus.

Kaupallisesti häntä viehättää elintarviketeollisuus, ja lopuksi hänen mielenkiintonsa sairauksiin saa hänet usein valitsemaan elämänuran, jolla hän pääsee kosketuksiin sairaaloiden kanssa, esim. sairaanhoitajan ammatin. Työssään Neitsyt-ihmiset ovat parhaiten edukseen.

TUNNETTUJA IHMISIÄ
Urho Kekkonen, F.E. Sillanpää, Stephen King, H G Wells, Leonard Bernstein, Michael Jackson, Sophia Loren, D. H. Lawrence, Queen Elizabeth, Sean Connery, Ingrid Bergman, Oliver Stone, Dorothy Parker, Bruno Bettleheim, Geraldine Ferraro, Julio Iglesias, Ludwig XVI, Paul Bourget.

!¤%()&/)#¤%&(=")!

2009-08-18T21:54:00.002+03:00

Aaarrrrrggghhhhh!!!!!Voiko olla turhauttavampaa!!!! Oikeesti hilaa se ahteris ylös sieltä sohvanpohjalta ja tee asialle saakeli jottain!!! Vituttaa kattoa tuollasta matelua!! Jos se ei onnistu, niin siihen on kyllä ratkasu, mistä on lääkäritkin puhunu!!! Sen kun meet ja teet, vittuako se haittaa mitä naapurit siitä aattelee!!! Oon niiiiiiiin saakelin kyllästynyt olemaan aikusen ihimisen lapsenvahtina!!! Joo elämä on rankkaa, tiietään. Tee asiale jottain, että se olis vähemmän rankkaa!! Ei se miksikään muutu tuollalailla vaan sängyn pohojala rytemälä!!! Ihan niin kun kaikki ei ois yrittäny piristää ja tehä vaikka millasia sirkustemppuja, että saisit vähän elämästä kiinni!!! Mutta kun se ei auta jos me vaan yritetään, kun sun pittää itekkin haluta sitä muutosta!!! Ja tehäkki sen etteen jottain!!!!

Mä olen kyllästynyt heräämään joka aamu siihen samaan pelkoon, että löydän jotain sellaista mitä kukaan ei oikeasti ikinä halua nähdä!!!

RWM

2009-08-18T16:03:00.021+03:00

Huhhuijakkaa. Johan sitä tullee markkinoita nyt korvista ja nenästä ja joka saakelin tuutista. Meinaa alakaa jo tympiin. Tänään tais olla kuitenki viiminen päivä nuita toimitushommia. Onhan tuola radiola tullukki ravattua joka päivä sitten torstain. Ja yöt läppeensä on välilä saanu editoida että on matskut valamiina lähetyksiin.

Mutta kaikkia kivvaa sitä sai kuitenkin puuhailla. Ja ohan se melekonen kokemuksenakin tommonen tapahtuma. Uusi tuttavuuksiakin sitä löyty.. Esimerkiksi Nuuskamuikkusen kaveri. Oli varmaan ilime taas mitä mahtavin kun tämä tyyppi vaan parkkeeras pyöränsä just siihen viereen nurtsile, misä istuksin ja ideoin seuraavaa haastattelua, ja rupes kyseleen vaikka ja mitä. Vasta kun Hannu, mun live-kaveri siltä päivältä tuli hakemaan sitä haastattelupisteeseen, ni selevis mullekki kuka tää tyyppi on.

Järjestäjät olivat "palakanneet" sen kirjottamaan markkinalaulun ja sen se sitten avaistapahtumasa laulaa luikautti, kitaran ja huuliharpun säestykselä. Samasa avajaistapahtumasa vejettiin huuliharpula Finlandia ja pijettiin ehkä maailman pisin ja tylsin puhe. Tekipä tiukkaa seisoa sielä lavan reunala nauhottamasa tätä tapahtummaa. Onneks ei omat puhinat, kovin selevästä ainakaan, kuulunu sinne nauhale. Mulle kun siis nakitettiin monen mutkan kautta se avajaisten äänitys ja koosteen tekeminen.

Mummot istu rivisä tanssilattian vieresä ko ensimmäistä Miss Rillumarein alkukarsintaa suoritettiin. Melekonen valikoima oli siinä tyttöjä joista sitten huutoäänestykselä valittiin viis jatkoon menijää. Meinasimpa revetä sinne mikkiin siinä vaiheesa ko yks mummeli yleisönjoukosta valittiin myös ehokkaaksi. En tiiä oliko se sovittu juttu mutta ainaki se sai hyvät naurut yleisöstä ja olihan se rouva kovin innokkaasti mukana vaikka jatkoon ei päässykkään. Niin ja olihan se ainut, joka tajus ittensä puolesta huutaa siinä huutoäänestyksessä (jos ei yhtenä ehokkaana ollutta pelleä lasketa mukaan)

Lauantain tapahtumat ja markkinameiningit jäi mulla kokonaan näkemättä. Kuulin kyllä senkin edestä. Anskun kanssa vaihettiin paikkaa. Se pääsi ravaamaan ympäri markkina-aluetta ko minä siirryin studioon tekniikkaa hoitelemaan. Siinähän se meni sitten sellaset 8 tuntia ainakin. Liuku ylös, liuku alas, liuku ylös, liuku alas... Sitä sammaa aina pari kertaa tunnisa. Ja joka kerrala yrittää keksiä joku uus tapa millä siirtää yhteys livelähetykseen Iskelmäkodalle. Se ei oo niin helppoa ko vois aatella. Lopussa väsymys sai voiton ja toistoksihan se meni. Alko ehkä pikkasen vaikuttamaan siinä seittemän aikaan illala, se että oli editoinu edellisen päivän juttuja kolmeen asti aamulla. Ja mikä parasta, tai pahinta, niitä ei edes soitettu sinä päivänä. Onneksi sunnuntaina sitten tulivat ulos eetteristä kuitenkin. Jos turhaan olisin ne leikkonut ni olishan siinä voinu muutama ärräpää päästä!

Moneen kertaan sitä jaapattiin viikonlopun aikana että tullaanko sitä sunnuntaina vai ei. Kannattaako se nyt vai ei. Jaksaako ihmiset kuunnella vai ei. No vaikka oisivat jaksaneet ni me ei jaksettu enää. Kaks suoraa sukastiin äkkiä iltapäivästä ja sitten pillit pussiin. Niitä mun leikattuja juttuja sitten laitettiin tulemaan ni vähän saivat markkinameininkiä lissää kuulijatkin. Ja ens viikonloppuna jatketaan. Voi olla kyllä että sen jälkeen ei halua niin tekijät kuin kuulijatkaan ikinä ees nähdä sanaa markkinat..

Sunnuntai meni siis melekeensä markkinoilla kuljaillessa ja hullunpapereja haeskellessa. Viimenen haastis kun vedettiin ja siinä yks pastori kerto myyvänsä sielä hullun papereita, ni olihan se pakko mennä kattomaan että mikä se sellanen homman nimi oikein oli. Kati sitten ystävällisesti minulle sellaiset synttärilahjaksi osti. Nyt on sitten oikein todisteet näyttää, että ei ole ihan kaikki murot kulhosa jos joku kyssyy.

Olihan meilä, tai siis sillä yhellä, yks toinenki syy sielä markkinoila kuljailla. Kummasti yhen kojun luo vei aina askeleet. Ja sitten oltiin ihan gagagagagagaaa.

Loppuiltapäivä ja ilta olikin sitte yhtä pölijäilyä. Rannasa istuttiin ja maisemia ihailtiin.

Tai siis Kati istu. Mie möngin kaikenmaailman puskisa ja hyvä etten jokkeen puonnu ko hienoja kuvia muka piti ottaa.

Kato kukka.. Eikö olekki hieno? Hei eihän mun kynnenalukset ole multaset?

Spykopaattista kuvausta.. vai tekotaiteellista roskaa? Eikun hullunpaperit saaneen aivoituksia..

Loppu hyvin. Kaikki hyvin. Ainaki viikonloppuna. Ilta päätty kivasti irkussa tuopillisella. Enempää ei ois varmaan kestäny juua ko muuten ois sammunu johonkin niistä loosseista ja töykiä kassatyttö ei ois varmaan tykänny siitä yhtään.

Maanantaina piti vielä suunnata, että suunnitellaan tulevaa ja katotaan vähän miten on menny. Siinä parin tunnin aikana kerkes suunnitelmat muuttua sen miljoonannen kerran mutta päästiin kuitenkin yhteisymmärrykseen mitä tehhään. Tänään piti käydä viemäsä viimiset editoinnit studiole ja solis enää työtodistusta (ja opintopisteitä) vaille vajaa tämä duuni. Nyt voi ihan hyvälä omalatunnola pitää loman kaikenmaailman markkinoista!

Väsytys Maximus

2009-08-10T22:55:00.003+03:00

Flunssa on perseestä! Todellakin! Ei oo varmaan kellekkään muullekkaan jääny epäselväksi se. Ainakin sellanen flunssa missä nokka on tukosa heti kun aatteleekaan vaakatasoon menemistä. Eli nukkuminen on melko huonola tolala sillon. Viime yönä, tai siis aamuna, siinä vähän ennen seittemää sammahin pariksi tunniksi. Onneks oli csi ny:n kolmos kausi seuraa pitämäsä yön ajan. Olis muuten voinu tulla aika hiukkasen pitkäksi.

Nyttenkin väsyttäs niin perkeleesti. Yritin päivällä pariinkin otteeseen nukkua mut ei se onnistunu edelleenkään. Nokka kun on yhä tukossa. Ja korvat kutiaa ja soi. Kurkku on kipiä. Yskää ei vielä ole mut eiköhän se kerkiä vielä sekin tulla.

Pitikin mennä manaamaan ettei yleensä ikinä ole kipiänä. Tälle vuojele ainaskin kolmas, ellei jo nelijäskin, flunssa menosa. Ja ei oo ollu mitään kevyttä kamaa ne. Ihanaa. Onneks ei oo töitä. Tai no viikonloppuna on ne saatanan festarit joita olen kauhun sekaisin tuntein oottanu viimiset pari kuukautta. Voisin vaikka saaja sen sikainfluenssan ja joutua jonnekki kauas karanteeniin ni ei tarttis mennä sinne. Niistä kun ei tule mittään muuta ko paskaa.

Mutta pakko kai son yrittää sitä nukkumista. Muutama burana naamaan. Ten inch hero vaikka koneella pyörimään jos ei uni heti meinaa tulla. Onneks on kaapin päälä "muutama" uus leffa mitä voipi katella jos tämäkin yö menee samaan malliin ko kaks edellistä.

Punaisen Kukon Klaani

2009-08-02T11:58:00.003+03:00

Gagagagagagagagagagaaa

Täydelliset hiukset
Hienot latvakiehkurat
Punapäät kohtaa

Gagagagagagagagagagaaa

Hassunmakuinen lonkku
Smurffilimsa
Kaljasade

Gagagagagagagagagagaaa

Liikennevalot
Hieno paita

Gagagagagagagagagagaaa

Mustelmat
Matkamuistot
Nilkkavauriot

Gagagagagagagagagagaaa

Habatreenit
Niskat poikki
Tunnottomat käet

Gagagagagagagagagagagaa

Hiki
Turhautumisen poistaminen
Yöuinnit

Gagagagagagagagagagagaa

Uus biisi
Luvalliset homostelut
Hetkellinen kameranunohusvitutus

Gagagagagagagagagagagaa

Kohta Kohta

2009-07-30T20:03:00.002+03:00

Minulla on vain kolme sanaa...

Mokoma
Särkänniemi
Kampaaja

Ja...

Hysteerinen junamatka
Sukkaraptori
Herra Homo

Ja...

Lampijärvimikälievesialue
VierasHuone
Keskustelut

Okei no siinä oli kyllä kolme kertaa se kolme sanaa. Mut haitanneeko tuo.. Menoa son kuitenkin :D

Käsittämätöntä

2009-07-27T15:54:00.003+03:00

Voiko aikunen ihminen oikeesti olla enää yhtään lapsellisempi!? Miten se oikeesti on mahollista että ihminen joka kutsuu itseään aikuseksi ja vastuuntuntoseksi voi muuttua ihan täydeksi pennuksi hetkessä? Sehän on oikeesti maailmanloppu jos ei maistu grilliruoka tänään ja haluaa ehkä tehdä jotakin muuta ruokaa, mahdollisesti omaa lemppariansa tällä kertaa.

Ei se ei käy tässä kotitaloudessa. Täällä tehdään niin kuin herra sanoo ja syödään juuri sitä mitä herra haluaa. Ja sitten jos ei maistu (grilliruoka voi ehkä alkaa tulla korvista ulos kun sitä on joutunut jo about kuukauden syömään..) niin sitten mökötetään ja leikitään mykkäkoulua niin kuin aikuisilla on tapana. Puhumattakaan siitä tekosyystä "että enhän minä osaa mitään parsoja tehä..." No perkele sama se niille parsoille, kun minäkään en niihin koske!! Ja kuka helkkari pyysi sinua tekemään sitä ruokaa!?

Jos et ole huomannu niin olen asunut omillani jo aika monta vuotta enkä vielä ole kuollut nälkään. Eli siitä aivojaan käyttävä olento voisi päätellä että osaan itsekin tehdä ruokaa. Ja vielä hyvää sellaista. Ja kyllä me ostamme tällä kertaa sitä "vain 17% juustoa" koska minä pääsin kauppareissulle mukaan!!

Sleepless nigths & workless days

2009-07-21T21:02:00.042+03:00

The Bridge over troubled water

Lights and Shadows

The New Beginnning

Mingled

Look closer and you might be surprised

Free as a Bird

Fluffy

Changes

Accident

Just before the plunge

To Stand Out

Sign of Life

Child's work

Blurry Lights

To exist

Life as we don't know it

Fantasy

Distorted Faith

It's like something from a Norman Rockwell painting

Coming through

Hungry for life

Too Green

Waste of life

The Eye is always watching

My Cry Works

Just because of the background

Why should it be so bad to be bad,

when it's so hard to be anything at all?

Cracks

Colourful history

The Storm is coming

Totally alone

Coming together

Perfect Feeling

Reminder

Piece of work

2009-07-16T08:59:00.002+03:00

Ja sitä kiitostahan on turha oottaa...

Lastenmielisille

2009-07-15T16:35:00.005+03:00

Joo tiedän, leipomuskuvat on vähän lame.. Mut en vaan voinu vastustaa. Oli hieman tylsää ja ulkona sato vettä. Mitä siis tehdään? No normaali ihminenhän leipoo muffinseja. Ja koristelee ne hienosti M&M karkeilla ja kermavaahdolla. Ai sanoinki normaali..? Korjataan: vähemmän normaali aivan liian pitkään yksin Hullujen Huoneella ollut yksilö.

Slurps

2009-07-03T00:22:00.001+03:00

Ainakin se tuoksu ja näytti hyvältä. Mausta en ole vielä varma, mutta eiköhän sekin pian selviä ;)

Bugsyn pyynnöstä

2009-06-25T20:02:00.004+03:00

Se halus kuvia. No tässä niitä nyt on. Lähempää ihailua pitää tulla tekemään paikan päälle.

2vp+3tp+2sp=sulut-u

2009-06-24T13:39:00.004+03:00

Ah ja sitten se loppuu. On jo aikakin! On nimittäin meinannu alkaa porttikieltoja rapiseen tyypeille pikku hilijaa. Miten pikku penikat osaakaan olla niiiiin rasittavia. Eipä siinä jos ne kerran päiväsä kävis inkuttamasa vastaan että on tarpeeksi ikkää pelata, mutta kun ne on sielä koko ajan. Ja se teksti mikä sieltä tulee vastaan ei oo sitä kaikkein nätimpää. Ei jaksa tapella niitten kans enää. Tuntuu että se pelikoneen kaukosäädin on kasvanu käteen kiinni kun sillä saa koko ajan olla osottelemasa.

Mummoista ja papoista puhumattakaan... Ei ole mun vika että siitä arvonnasta tulee vaan palkintoja mistä pitää maksaa. Luuletko että mulla on mitään valtaa tuohon hommaan? Idiootti kilpailu son minunkin mielestä. Mun homma on vaan jakaa niitä pirun kuponkeja, joten älä ammu viestintuojaa, kiitos.

Tuosta esimiehestä mie en viitti ees alottaa. Mut yks kysymys vaan. Näytänkö mie oikeesti tyhymältä vai mitä vittua? Kyllä mie tajuan että ilmastointi on päällä ja voin laittaa sen pois päältä jos jossain vaiheesa siltä tuntuu. Luulin, että se lappujen kirjottelu loppu viime kesänä mut ei näköjään. Ja kioskikin on vielä vaihtunu..

Mutta tosiaan enää muutama päivä. Ja tuota yhtä ihmistä tarttee nähä vasta maanantaina ens kerran. Ollaan siis Leenan kans viikonloppu vuorosa. Tai no eihän me yhtä aikaa olla kun vartti töissä mut ompahan sekin jottain.. Maanantai ja tiistai sitten tyhjennetään kioski ja kuskataan ne kaikki roippeet toisile kioskeile ja... no sittenhän se homma loppuu mun osalta.

Paitsi, että se jatkuu viikko sen jälkeen taas. Eri paikassa, mutta kuitenkin. Noh niillä päivillä maksetaan keikka- ja junaliput ni ompahan jotain mistä iloita ne työpäivät.

????

2009-06-17T21:36:00.002+03:00

Mennäkkö vaiko eikö? Nukkuakko vaiko vasta myöhemmin?

Son aina niin vaikia päättää mitä sitä oikeen tekkee. Ja sittekkö päättää ni on kuitenkin varma että soli ihan väärä päätös. Eli pitäskö vaan suosiolla olla päättämättä mittään? Tai kysyä aina magic8ballilta. Sitte vois ainaki syyttää jottain muuta ko ittiänsä huonoista valinnoista.

Haha, jotenkin sopii aiheeseen ko viikonloppuna kovin puhuttiin päätöksistä ja niissä pysymisistä. Ei vissiin mittään oppinu noista keskusteluista.

Joo-o, ohan se tyhymä..

2009-06-17T15:33:00.009+03:00

Olipas sitten vähän tylsää ja piti keksiä jottain ajanvietettä... Niin siitä ne kaikki hullut ideat saapi alkunsa. Ja jos idean saa ni sehän on pakko toteuttaa. Heti!

Ni ja olin laiska, enkä jaksanu käsitellä kuvia mitenkään...

Pakkohan sillä on olla pääsä vähän vikkaa

Taistelu painovoimaa vastaan

Lattian kestävyyden testausta

Kyllä ne sielä ihan itekseen pysyvät

Päivän maalausoperaatio

Mmmmm, minttusuklaata..

Toinen hylly saapi vielä uuden päällyksen kunhan kerkiän vaan tulostella, leikkailla, liimailla ja kontaktoida sen paikoilleen. Eli lisää kuvia pöljistä ideoista luvassa vähän myöhemmin..

Valokuvatorstai

2009-06-09T01:13:00.002+03:00

134. Haaste

Tällä viikolla haasteltiin sanalla "määrämuoto".

Loogista

2009-06-09T01:08:00.002+03:00

Hih, näin unta vähän aikaa sitten että näin unta ja sitten kirjotin tänne blogiin mitä unta olin nähäny. Noh olihan se pakko sitte käydä kirjottamasa ees jottain. Siinä unen unessa oli kaikkia siistejä yksityiskohtia ja tapahtumia. Muistin kaiken tosi selvästi siinä kirjotellessani. Nyt vaan ärsyttää, että en muista mitä ne kaikki siistit tapahtumat oli! Ohan se vähän tylsä kirjottaa että siistiä unta näin mut en oikeestaan muista mikä siitä unesta niin siistin teki. Muistaakseni kuitenkin puhuin kovasti kieliä jossain unessa. Ni ja sielä oli taas kauheesti kaikkia tuttuja tyyppejä hengaamasa yhesä joitten ei oikeesti pitäis tuntia toisiansa. Ni ja se Musen keikka liitty siihen kans. Eli jotain hyvin järkevää ja loogista jälleen kerran. Niinko mun unet aina.

Valokuvatorstai

2009-06-03T12:10:00.006+03:00

133. Haaste oli sana "ahaa".

Tällaisia ahaa-elämyksiä minä sain kun olimme perheen kanssa ulkona syömässä. Pakko myöntää, että välillä oli vähän vaikeuksia keskittyä syömään ja seurustelemaan ihmisten kanssa kun löytyi niin paljon kaikkea kuvattavaa :D

Piip piip

2009-06-01T12:26:00.000+03:00

Ääni olis kiva. Siis tooosi kiva. Varsinkin ko töihin pitää tänään mennä. On se mahtava tönöttää sielä tiskin takana ja kuiskailla ihmisille. Tai sitten räkiä päin naamaa. Ne tykkää varmasti siitä kovasti.

On the Road with the Amazons

2009-05-31T10:54:00.023+03:00

The Infamous Fork Secret

Miks niiden pitää sotkea kaikki keskenään
eikö olis kivempi jos ne olis vaan omissa kasoissa?

Huolellinen valmistautuminen on tärkiää

Tankkausta ennen lähtöä

Kengännauhoja

Säännöstelty jälkiruoka

On the Road

Full Service

Se yks jota ei ikinä kuunnella

Tekemisen puutetta

So predictable

Vauhdin hurmaa

Voit sä pysähtyy ku mä haluun kuvan tosta ladosta?

Takaikkuna

Sata lasissa

Kuski ja sen friikit varpaat

.. Eat a fruit or something..

2009-05-30T23:45:00.002+03:00

Jeah, noli ne pirskeet sitten siinä!! Vihdoinkin! Ihan tarpeeksi pitkään kesti ne ja ihan tarpeeksi ihmisiä ja tyhmiä kommentteja! Viimiset lakkipippalot meidän perheesä. Onneksi! Eikä varmaan mittään isompia juhlia ole tulosa ihan lähiaikoina. Hyvä näin. Hieman liikaa sukulaisia ja aivan liikaa likasia astioita ja hommaa ennen juhlia. Kyllä niitä juhlien jälkeenkin taitaa sitä tekemistä riittää ihan kiitettävästi. Ainaki syömistä. Muutama piirakka ja kakku jäi vierailta tuhoamatta. Saa vissiin itellekki ottaa niitä varastoon ko huomenna (tai ylihuomena viimeistään) siirtyy takaste Tornioon.

Nyt kuitenkin painuu tyytyväisenä nukkumaan. Huomena voi sitten alottaa sen kuvasavotan. Tännekki ois tarkotus ainaki yks roadtrippi kuvittaa xD

IT'S NOW!!!!

2009-05-26T14:38:00.001+03:00

IT'S DONE!! THAT'S IT!!! NO MORE AND NEVER AGAIN!!!!!!!

Son Väylä kuulkaas nyt sitten ohi!!! Viimiset tekstitykset ja mixdownit tein ihan äsken ja solis sitten siinä minun osalta!! VIHDOINKIN!!! Johan sitä on päiviä minuutteja ja välilä sekunttejakin laskettu!!!

Nyt on kyllä sellanen olo että vois vaan hyppiä ympäriinsä ja olla muutenkin ihan pölijä!!! Ah kesäloma, tai ainaki lyhyt aikanen sellanen!! Ja kyllä tuntuu että on sen ansainnutkin!! Sellasen työmäärän teheny tässä parin viime päivän aikana!!

Että eikun viimiset kamat kassiin. Jotain vois ehkä suuhunkin laittaa. Sitten vaan Amazonien kyytipalvelua oottamaan.

Seriously!?!?!

2009-05-24T19:26:00.003+03:00

... Counting all the assholes in the room, Well I'm definitely not alone, well I'm not alone...

No tällä hetkellä olen kyllä yksin, mutta toivoisin niin että yksi ihminen vois olla tuossa vastapäätä istumassa niin voisin muutaman valitun sanan sanoa. En usko että niistä mitään apua olisi, muuta kuin kolmannen maailman sodan syttymisessä, mutta saisinpahan tämän pahan olon ulos. Ehkä se helpottais. Ehkä silloin olisi helpompi päästää irti.

Kun se ei ole mahdollista, niin kokeillaan tällaista virtuaalista avautumista. Olenhan jo muutenkin se pahis tässä tilanteessa niin eipä kai tämä muuta sitä suuntaan eikä toiseen. Tämä on siis sinulle, tiedät kyllä kuka olet:

Ajatteletko oikeesti enää yhtään omilla aivoillas!? Tajuatko sinä mitään mitä tulee ulos suustasi?? Väitteesi ovat nimittäin jostain niin syvältä ja niin epätosia kuin vaan voi olla!! Oletko ajatellut että ehkä olen siksi niin etäinen ja kylmä koska en voi sietää elämäntyyliäsiä ja ihmisiä elämässäsi? Enkä vain siksi että olisin kateellinen sille kaikelle! Ei helvetti jos oikeasti luulet minun olevan kateellinen!! Koska sen kauempana todesta et voisi olla!! En jaksa katsella ja kuunnella paskaasi niin pysyn poissa. Niin on helpompi olla sanomatta mitään. En halua katsoa vierestä miten tuhoat elämääsi kaikilla mahdollisilla tavoilla!

Tajuatko miten naurettavilta tekosi muiden ihmisten silmissä näyttävät!? Okei jos oikeasti haluat olla ihan hunningolla niin siitä vaan mutta älä nyt saatana tee sitä sen takia että näyttäisit kaveriesi (jotka ovat muuten ihan idiootteja) silmissä jotenkin siistiltä! Koska se ei ole!! Muistatko kun kerroit ennen miten inhosit juuri sellaisia ihmisiä joiden kanssa nyt hengaat ja jotka ovat mielestäsi parhaita tyyppejä? Mikä muuttui oikeasti!? Joitko kaikki aivosolusi pois vai oletko oikeasti tyhmä!?

Kumpi syy tahansa, olen enemmänkin surullinen tai pettynyt siitä kuin kateellinen elämällesi. Jos tuntisit minua yhtään tai olisit ollut kiinnostunut elämästäsi senkään vertaa tajuaisit miten naurettavia väitteesi ovat.

Kyllä, olen edelleen kiinnostunut elämästäsi vaikka se niin vaikeaa tällä hetkellä onkin. Haluaisin tilanteen olevan sellainen kuin ennenkin. Silloin kun sinulla oli muitakin ajatuksia kuin tyhmä poikaystävä, idiootti kaverien tölväykset, ryyppääminen, ryyppääminen ja ryyppääminen. Silloin kun minun ei tarvinnut koko ajan pitää mielipiteitäni sisälläni, vain siksi että tiesin että niiden ääneen sanominen saisi sinut hyökkäämään minun kimppuuni mitä naurettavimmilla tavoilla.

Okei, ehkä olen vähän tiukkis kun en tajua että nuo kaikki asiat kuuluvat normaaliin nuoruuteen. Ehkä odotan sinulta liikoja. Ehkä minulla on oikeuskin odottaa, koska olit jotain niin muuta ennen. Silloin kun vielä pidin sinusta niin suunnattomasti ja pystyin ylpeänä sanomaan nimesä. Nyt se vaan hävettää ja ärsyttää. Ja jos yksikään vielä ajattelee, että tämä kaikki kuuluu nuoruuteen ja kyllä on aikaa kasvaa ja tajuta virheensä, niin älkää tulko sanomaan sitä minulle. Koska en usko että tätä kaikkea voi laittaa nuoruuden tyhmyyden piikkiin. Sehän olisi aika loistava syntipukki, mutta kun se ei enää riitä.

Toivottavasti joskus aikuistut tai ainaki tajuat naurettavuutesi. Ehkä silloin voimme palata siihen mitä oli ennen. Tai ainakin yrittää.

Exactly what the doctor ordered

2009-05-23T19:00:00.003+03:00

Mikä loistava päivä! Todellakin! Ja tuli niiiiin tarpeeseen että!! Thanks for the company, Sparrow! :D Ei ehkä kuuroutettu ketään niinko oli tarkotus mutta luulen että aika moni olis toivonu olevansa kuuro tai vähintäänkin huono kuulonen!! Varsinkin ni aktivistihyypät siellä kadulla. Tai sitten ne tyypit Seppälän pukukopissa. Oon aika varma ettei ne ikinä toivu niistä mun hienoista ulostuloista ja steppauksista! :D Ja mikä parasta niin vaatteetkin löyty sinne pirun lakkiaisiin. Eli sori niille jotka jo luulivat näkevänsä mut mekossa.. Not gonna happen after all.

Vieläkin kyllä harmittaa ettei se kamera ollu mukana. Vilijonkkamummosta olis niin pitäny saada kuva!! Soli kyllä niin paras!!

Tänäänkin on ollu melko aktiivista toimintaa. Parit puuttuvat oppimispäiväkirjat ja palautteet kirjotettu. Enää puuttuis yks esseen tapanen kuvaretoriikan käytöstä ajankohtaisohjelmassa. Ööh, kertoisko joku ensin mulle mitä se kuvaretoriikka mahtaa olla? Olen vissiin nukkunut ne tunnit kun siitä on puhuttu. Ai niin yks enkun tehtäväkin tuli kirjotettua. Nyt pitäis vielä siihen tenttiin valmistautua. Mut onneks on päivä huomennakin. Ei sitä nyt kaikkee kerralla. Ensin vähän jäätelöä ja leffaa. Sit ehkä jaksaa jatkaa kirjotteluja.

Sniif

2009-05-21T23:32:00.003+03:00

Ei toi ei ole itku-sniif, vaan sellanen nenä vuotaa ko esterin perse sniif. Ei siis yhtään kiva olotila. Varsinkaan olla koulussa sellaset 12 tuntia yhteen putkeen. Varsinkaan ko oikeen mittään ruokaa ei oo saanu alas viimiseen vuorokauteen ja takana on sellaset vajaat 4 tuntia unta. Son aika vaikia nukkua ko ei pysty hengittään, ko joka paikka on tukosa. Vaikeuttaa kummasti elämää.

No onneks tää päivä on vihdoin ohi! Oli kyllä sellanen päivä että huhhuijaa! Mutta on vähän pöhkö olo kaiken tän väsymyksen ja tyytyväisyyden lisäksi. Soli nimittäin viiminen Meän Väylä-lähetys mulle, enkä ees sössiny. Kai. Ihime homma, sillä kipiänä nopiasti toimiminen ja pelkkä ajattelukin on nimittäin melko vaikiaa. Ens keskiviikkona on koko kevään vika lähetys, mutta mullon sillon vapaa vuoro ja olen ihan jossain muissa maisemissa sillon.

Eli edessä on enää kaks päivää, yhen jutun editointi, kaks oppimispäiväkirjaa, enkun tentti, yks essee.. Ja solis sitten siinä tämä kevät. Ja mitä tärkeämmin, tämä kurssi! Luojan kiitos, koska alkaa tuntumaan että enää ei kestä. On vaan antanu kaikkensa eikä ole enää mitään mistä repiä lisää. Lopetus ei ole ollu ehkä kaikkein paras mutta minkäs teet.

Näyttäs vissiin siltä, että hengisä selvittiin tästä koitoksesta, vaikka ei se kovin varmalta hommalta vaikuttanut muutamaan otteeseen. Voi kyllä hyvillä mielin alottaa kesäloman. Paino sanalla loma, koska töitähän ei taida olla kuin kuukaudeksi. Rahaakaan ei siis tule, mutta onhan se eka kerta kymmeneen vuoteen että mulla ois kesäloma. Aika legendaarista. Ehkä se tulee ihan tarpeeseen, on ollu sellanen vuosi nimittäin että oksat pois.

Nyt vois painua nukkumaan. Aamulla reissu Ouluun "kuurouttamaan ihmisiä" ja kaikkee muuta sellasta kivaa. Sitten vois vaikka nukkua pari päivää. Ja vois vaikka yrittää valmistautua viimisiin koulupäiviin ja kakkujen leivontaan.

Still Counting...

2009-05-19T20:55:00.002+03:00

Counting all the assholes in the room
Well I'm definitely not alone, well I'm not alone
You're a liar, you're a cheater, you're fool
Well that's just like me yoohoo and I know you too
Mr. Perfect don't exist my little friend
And I tell you it again, and I do it again
Counting all the assholes in the room...

Joo no ei ehkä kuitenkaan... Soi vaan nyt Volbeat päässä... Jottain lasketaan kuitenkin, päiviä koulun loppumiseen nimittäin. Viisi enää jälellä. Ja siinä tosiaankin on viisi liikaa. Nyt on pinna niin lopussa ettei jaksa enää kiinnostaa eikä välittää. Ihan yks hailee mikä on lopputulos kohan hengisä seleviää. Tiistaina tyttöjen kyydilä Rolloon ois suunnitelma. Toivottavasti se pitää kutinsa. Minä olen valmis toivottavasti kaikki muukin on valmista siihen mennessä.

Sitä ennen on onneks yks reunion auttamasa selviämään. Sparrow ja Kangaroo Boy take over the Shitty City. Saapahan nähä mitä siitä tulee. Mutta ainakin se tulee tarpeeseen. Tarvii niin älyvapaata tuttua viihdettä tällä hetkellä. Ja totta kai Kevin Slateria ja Johnny De Vitoa myös. Eikä saa unohtaa veljeksiä Harrisonia ja Denzeliä. Vaikka ne taitavatkin seuraamme liittyä vasta seuraavalla viikolla.

Näitä kuitenkin odotellessa... Mutta nyt kakkuleipomisiin. Haha, ja taas tuli Prinsessa Ruusunen flashback... "Se on paljon kiinteämpi kunhan paistan sen" :D

We call her the Log Lady

2009-05-17T16:39:00.003+03:00

Kouluhan on oppimista varten, vai mitä? No ainaki jottain olen sielä viimisen kuuden viikon aikana oppini. Nimittäin lokkaamaan materiaalia nauhoilta koneelle. Olen oppinut sen niin hyvin että jopa unissaankin olen lokannut videomatskua. Viime yönä ainakin. Eikä se ees ollut vielä se oudoin asia tuossa unessa. Siinä nimittäin koko ajan kuului taustalla kertoja lukemassa jonkin sortin Prinsessa Ruusunen-tarinaa.

Niin ja olihan mun serkkukin siellä, vanhempiensa kanssa. Ja paljon muita random tyyppejä, joita en enää kunnolla muista. Tuttuja kuitenki vilisi ympäriinsä. Jossain mökissä ties missä olimma reissussa ja keskellä yötä päätimme jostain syystä lähteä kuvausreissulle lähellä olevalle linnan raunioille.

Siinä kävelyreissulla tuli vastaan vähän kaikenlaista kulkijaa, samaan tyyliin kuin jossain Liisa Ihmemaa-tyyppisessä tarinassa. Osa vaikutti ensin ihan normaaleilta kohtaamisilta, mutta paljastuikin hetkeä myöhemmin ihan oudoiksi hepuiksi. Sen muistan että jotkut tyypit kokosivat lastenvaunuja eikä se millään onnistunut niiltä. Itse olin jostain syystä kuin syntynyt kasaamaan sellaisia vaunuja ja kokosin ne hetkessä valmiiksi.

Sinne linnan raunioille päästyämme paljastu ettei ne ollutkaan mitkään rauniot vaan siinä oli juuri tapahtumassa se kaikille varmaan tuttu loppuratkaisu Prinsessa Ruususesta. Me istuttiin siihen kukkulalla sitten kattelemaan ja kuvailemaan sitä tapahtumaa. Itse olin unohtanut kameran mökille joten mun piti lähteä sitä sieltä hakemaan. Tämän takia missasin sen lopun kokonaan, että saiko se prinsessa prinssinsä vai voittiko paha noita kerrankin...

Valokuvatorstai

2009-05-07T22:42:00.002+03:00

131. Haaste.

Viikon haaste on kaksoisolentoni.

FYI

2009-05-06T17:33:00.004+03:00

Jotain hassua on päässyt tapahtumaan. Jotain uutta mitä ei ole tapahtunut vähään aikaan. Mulla ei ole ollenkaan paska olo. Melkein positiivinen olokin oikeestaan, vaikka muuten elämäntilanne on aika pielesä. Koulu on melkosta helvettiä ja viikonloppu menee Ylitorniola kuvaten jottain saakelin voimannostoa ja töitä ei sitten ehkä olekkaan kesäksi. Mutta just nyt mikään nuista asioista ei ole onnistunut saamaan mun mielialaa siihen tyypilliseen ahistusmasennusvitutus-olotilaan. Syytä tähän mielen muutokseen en oo vielä keksiny, en ole kyllä kauheesti miettinykään. Onko sillä niin väliä edes?

So enjoy it. It might not last for a long time. I know I will.

P.S. Oh yeah, I've been eating too. And almost sleeping... There must be something strange going on..

You had a tone

2009-04-29T15:34:00.000+03:00

Hihihiii... Uutta ideaa pukkaa taasen. Tähtiä, aaltoja ja "sävyjä" Doctor Bimboon tyyliin. :D Kun jostain vielä rahat repis ni olis tooosi kiva. Kaks muutakin ideaa kun olis jo päässä pyöriny pitkän aikaa.

Hitsi kun olis miljonääri eikä ois aina tätä samaa onkelmaa xD

The Weekend Argga & Legsi style

2009-04-28T19:08:00.014+03:00

Suklaakakkunakin se joissain piireissä tunnetaan..

Perkeleen Trolli

Paistu! Paistu! Paistu!

The Perfect One

Entertainment for the weekend

- Who is that lady with the log?
- We call her the Log Lady.

Valokuvatorstai

2009-04-28T18:55:00.001+03:00

129. Haaste

Tämän viikon inspiksenä toimi sana autio.

"jotkut on kehitysmaassa, ja me ollaa vajotusmaassa"

2009-04-18T15:09:00.003+03:00

Puhuimma galleriassa kaverini kanssa pääsiäisen vietosta ja siitä miten paljon viinaa sillon ihmisillä menee. Kaveri kirjoitti, että suomalaiset rakastavat viinaa ja hän ei tämän takia halua olla suomalainen. Pyysin lupaa liittyä hänen joukkoonsa. Yksi iso syy taas haluta pois Suomesta.

Okei kyllähän sitä viinaa menee muunkin maalaisilla varmasti paljon kurkusta alas. Mutta itselläpä ei ole tarvinnut katsoa sitä koko ikäänsä. Niin eikä ne ole tuttuja ihmisiä, jotka siellä muilla mailla drinkkejäänn vetelevät ääntä kohti. Täällä ne ihmiset ovat olleet melko läheisiä sukulaisia tai tuttavia. Ja koko ajan näyttää siltä, että ne viinaan menevät ihmiset tulevat vaan lähemmäksi ja lähemmäksi. Välillä jopa hieman liian lähelle.

Aikaisemmin on sulkenut pois ne ihmiset elämästään osittain, koska ei ole halunnut katsoa sitä menoa. Tai korjaan: ei ole jaksanut katsoa enää sitä päivästä toiseen jatkuvaa ryyppäystä, joka ei tosiaankaan näytä nätiltä. Ei ole jaksanut hävetä humalaista tokkurointia ympäriinsä tai muuten vaan idioottimaista käytöstä ja puhetta. On vaan kääntänyt selkänsä ja ollut kuin heitä ei ikinä olisi ollutkaan. Nytkin haluaisi tehdä samalla tavalla, mutta se on vaikeampaa. Viinaa kittaavat ihmiset ovat liian tärkeitä ihmisiä minulle, että heidät kokonaan haluaisin pois elämästäni. Mutta osittainen välien katkaisukaan ei onnistu. Ja jos asiasta sanoo ääneen niin ei tule kuin turpaan, kirjaimellisesti. Siitäkin on jo kokemusta.

Mikä ihme siinä oikeen on, että viinan vetäminen on niin saakelin ihannoitua hommaa? On tosi kova jätkä kun vetää mäyräkoiran kaljaa naamaan tunnissa. Ja vielä kovempi kun tekee saman kossupullolla. Mikä siinä on niin saatanan hienoa!? Kertokaa minulle, oikeasta, koska en ole sitä ikinä tajunnut!! Ja tiedän etten tule ikinä tajuamaankaan. Toinen asia mitä en tule ikinä tajuamaan, on se kun ihmiset jatkuvasti sanovat haluavansa nähdä minut örvellyskännissä. Miksi ihmeessä!? Mikä ihme saa teidät haluamaan nähdä minut kävelemässä pitkin seiniä, kaatelemassa pöytiä, makaamassa lattialla vaikken edes tajua kaatuneeni tai tekemässä jotakin muuta varmasti yhtä idioottia hommaa!? Mikä siinä olisi niin helvetin mahtavaa??

Voin vain kertoa, että mitä enemmän haluatte tuota, sitä epätodennäköisempää se tulee olemaan. En halua näyttää sitä teille paristakaan syystä. Ensinnäkin, ihan vaan vittuillakseni teille. Toiseksi, koska en halua olla niin kännissä etten tajua mistään mitään. Kolmanneksi, koska en tajua sen pointtia. Neljänneksi, minulle ei huvita laittaa vähiä rahoja viinaan koska keksin paljon muuta järkevämpää käyttöä niille. Viidenneksi... Vai tarviiko minun enää jatkaa listaa? Lopputulos on kuitenkin sama. Ei tule tapahtumaan.

Tämä voi kuulostaa todella tekopyhältä tekstiltä, sillä olenhan oman osani viinan kanssa läträämisestä tehnyt. En varmasti yhtä paljon kuin eräät mutta ihan tarpeeksi minulle. Joskus jopa pidin siitä. Minulla oli hauskaa kun olin hieman huppelissa eikä kaikkea tarvinnut (tai pystynyt) miettiä niin tarkkaan. Muutaman kerran on ne pöydätkin meinannut kaatua. En ole absolutisti vieläkään ja otan silloin kun huvittaa, mutta loppujen lopuksi hyvin harvoin ja melko harvojen ihmisten seurassa. Heidän kanssaan juodessani tiedän ettei minua katsota kieroon jos lopetan juomisen sen ensimmäisen siiderin jälkeen tai vaikka innostuisin juomaan vähän enemmänkin. Juominen ei ole pääasia vaan se hauskanpito ja yhdessä olo. Niin se on aina ollut, ja niin se pitäisi ollakkin.

Jotkut vaan tuntuvat unohtaneen tuon hauskanpidon. Juomisesta tulee rutiini, joka täytyy aloittaa heti töistä päästyään ja sitä on pakko jatkaa koko vapaalla olo aika tai niin pitkälle kun viinaa riittää. Ja jos seuraa ei löydy niin juodaan sitten yksin. Minusta on niin väärin että kun menee kylään tuttuun paikkaan, niin ensimmäinen kysymys on otatko ruokaa ja seuraava on otatko juotavaa. Ja jos ei ota niin yritetään suostutella ainakin vielä pari kertaa. Ja sitten ihmetellään kun ei haluta tulla käymään enää yhtä usein. Ei, minun ei tarvitse tulla sinne tietääkseni mitä tulee tapahtumaan. Toiset ovat kännissä ja itse olen äärettömän vittuuntunut ja toivon olevani ihan jossain muualla. Jossain vaiheessa ehkä kysytään, mikä on hätänä kun välttelen seuraa. Mutta sitäkin enää harvemmin tapahtuu, siihen on jo totuttu. Mutta miksi minussa on se vika jos en halua juoda!? Eikö se ole juuri toisinpäin? Eikö ole kummallista, että ainut kysymys mitä isä osaa lapselleen esittää on se, että haluatko viskiä? Eikö hänellä oikeasti ole muuta sanottavaa?

Tämä alussa mainittu kaverini totesi keskustellessamme että elämme vajotusmaassa, jossa viinan läträäjien aivot on vajonnu jonnekki vatsalaukkuun (jos niitä aivoja siis enää on olemassa) happohin sulatteviksi. Tuossa maassa me olemme niitä outoja hippiäisiä, joita kummastellaan kun emme ole joka kissanristiäisissä rellestämässä miten sattuu ja jälkeenpäin harrastamassa kuviosammuntaa. Eikö tässäkin ole jotakin nurinkurista? Ainakin minusta. Suoraan sanoen viinan vois mun mielestä kieltää lailla ja tuhota maailmasta. Mitään hyvää sillä ei ole ikinä saatu aikaseksi. Nyt sitten joku lukee tätä ja on heti nimittelemässä tylsimykseksi ja ties miksi muuksi. No anteeksi vaan jos en tykkää viettää iltojani viiden promillen humalassa ja aamujani/päiviäni vessan lattialla!! En vaan näe siinä yhtään mitään hohdokasta!!

Vituttaa. Siis oikeasti vituttaa todella paljon, se että ihmiset jotka ovat nähneet miten paljon pahaa viina oikeasti saa aikaan, tekevät nyt ihan samaa itse. Ihmiset jotka sanoivat etteivät itse ikinä tekisi niin. Ihmiset jotka lupasivat olla erilaisia, mutta rikkoavat lupaustaan niin paljon ko vaan kerkeävät. On hankalaa halveksia ja inhota ihmisiä, joista välittää. Tai ainaki joista pitäisi välittää sääntöjen mukaan. He tekevät siitä välittämisestä hyvin vaikeaa. Tällä hetkellä samassa huoneessakin oleminen on ihan helvetin tuskallista.

Turhautumisen ja vitutuksen yliannostus

2009-04-16T20:45:00.002+03:00

Ei saakeli jos mie jottain inhoan ni son veteliä ihmisiä, joihin ei saa mittään kuria ja jotka ei vaan suostu minkäänlaiseen aikuismaiseen yhteistyöhön!!! On ihan hiton hauskaa olla työparina ihmisen kans jota yksityiselämässä ei varmaan sietäis viittä minuuttia pitempään jos ei olis pakko! Suurin osa ajasta ja omasta energiasta menee siihen, kun kiroaa mielessään sen tyypin alimpaan helvettiin ja puree hammasta yhteen että ei sano mitään ääneen. Koska jos sanoo jotain vähänki vastaan ni se nyt ei auta tätä muutenkin hyvin huonoa ryhmädynamiikkaa yhtään! Ja kun ei jaksais leikkiä mitään vatun äitiä aikusele ihmisele! Miksi ei vaan voi ottaa ittiään niskasta kiinni ees vähäksi aikaa ja käyttäytyä niinko työtilanteessa pitäis!?

Miksi pitää aina yrittää mennä siitä mistä aita on matalin tai ainaki pirun hajonnut? Tai sitten vaan laittaa muut menemään jostain hankalemmasta paikasta yli ja sitten vaan ite tulla vihellellen perässä!? Eli toinen asia mitä mie inhoan on sellaset ihmiset jotka vaan yrittää aina toisten siivelä päästä eteenpäin tekemättä itse oikeastaan yhtään mitään!! Tällanen tyyppi kun laitetaan ryhmään ni siitä ei tule muuta kuin paljon paskaa ja hampaiden kiristelyä!

Sitten kun se jotain saadaan tekemään helevetinmoisen patistuksen ja "teethän sie nyt ihan varmasti sen-kyselyjen" jälkeen, ni lopputulos ei ole paljon parempi kuin tuo äskeinenkään. Paljon paskaa, josta suurin osa on käyttökelvotonta materiaalia. Ja mikä pahinta! Se ei edes ite välitä!!! Sanoo vaan että ei se niin justiinsa ole. NO ON SE VITTU NIIN JUSTIINSA KUN SIINÄ ON NELJÄN MUUNKIN IHMISEN ARVOSANA JA ARVOSTUS KYSEESSÄ EIKÄ VAIN SINUN ITTENSÄ!!!!!! AaaRRRGGGhhhh!!! Saakelin epätoivosta vaan yrittää kattoa sitä ja miettiä että miten tämä nyt pelastetaan. Eikö oikeesti vaan vois kuunnella kahta sekuntia pitempään tunnila että miten tämä homma tehään ja oikeesti toimia niin eikä vaan pilata kaikkea!! Onko se niin saatanan vaikiaa?!?! Ja jos ei kiinnosta ni tää on vapaa maa ja vapaa koulu, ei kukaan sua täälä pakota olemaan! Lähe helevettiin jos se oikeesti on kerta niin vaikiaa!

Mun on ehkä pakko alottaa joku urheiluharrastus vielä täsä kevään aikana purkamaan näitä agressioita. Jos en alota ni voi olla että ei tule nättiä jäläkiä tätä kun kattelen vielä vähän pitempään.

P.s Kiitoskiitoskiitoskiitos Annika!! Oikeesti!! Tää teksti olis ollu paljon pitempi, paljon enemmän v- ja s-alkusia sanoja täynnä, ja paljon paljon vihasempi, jos et olis tilannu mulle esitettä! Tai kertonu mulle ehkä maailman siisteimmästä bussimatkasta!! Se tulee olemaan varmasti yhtä legendaarinen kuin Kremsin aikaset junamatkat! onneksi Sami sai vähän esimakua meidän matkustustyylistä jo Venetsiasa ni se ei ihan järkyty tällä reissulla sitten. Ehkä xD

Ollakko vai eikö olla

2009-04-09T14:38:00.003+03:00

Tulin vähän aikaa sitten psykologilta. Sain kuulla, jälleen kerran, että minulla ei ole mielenterveydellisiä ongelmia. Ja no alan olla ehkä vähän samaa mieltäkin. Ehkä tarvin vain jonkun jolle kertoa tämä kaikki mikä pääni sisällä pyörii ilman että minua tuomittaisiin sanomisieni takia tai joutuisin tietentahtoen loukkaamaan joitakin tuntemiani ihmisiä. Niin tässä tullaan taas siihen puhumattomuuteen. Ei en halua puhua teille. Tai korjataampa vähän, haluaisin mutta en uskalla. Enkä osittain voi, koska tiedän reaktion kertomiini asioihin eikä se ole kauhean nättiä. Toisaalta muutkin ihmiset kertovat totuuksia päin naamaa ja ainahan se ei ole kivaa kuultavaa mutta valitettavasti välillä niin totta. Voisi kai sitä itsekin... Kuitenkin pelkää niitä tulevia reaktioita...

Niin joo tää lähti ihan johonkin muuhun suuntaan ko piti ja toi ajatus jäi vähän kesken enkä oikeen nyt saa kiinni siitä mitä yritin tuolla tarkoittaa. Pointtihan oli kuitenkin se että kerrankin psykologilta lähtiessä oli hyvä olo. Hymyilyttikin jopa. Se oli jotenkin rohkaisevaa. Ja pitkästä aikaa minulle ei ole niin paska olo kuin on ollut, vaikka edelleen tuntuukin siltä että kaikki kaatuu päälle. Mutta silti on helppo olla ja hengittää. Outoa.

Noh ei sitä kestänyt kauaa sillä näin jotain joka sai taas kerran sen vanhan tutun ahdistuksen tunteen palaamaan. Ja... No en tiedä mitä tästä pitäisi tai mitä voi sanoa. Jos sanon liikaa niin jotkut vetävät siitä väärät johtopäätökset ja palataan takaisin niihin reaktioihin...

Nyt on kuitenkin loma ja hauska viikonloppu luvassa vielä hauskemmassa seurassa!! Ihana nähdä ihmistä jota ei ole pitkään aikaan nähnyt mutta tietää olevansa todella kotonaan hänen kanssaan. Unohdan, tai ainakin yritän unohtaa, ja lähden reissuun ja syön ainakin kilon suklaata tuolla reissulla :)

Unettomia öitä taasen

2009-04-07T13:04:00.003+03:00

Tarviin ehkä työn jossa ei saa nukkua öisin. Osaan näköjään tän nukkumisen paljon paremmin päivällä, nimimerkillä viime yönä kahen tunnin yöunet taasen. Tai no kai sitä tollasen yökukkumisen kans nukkuu vaikka miten paljon ja missä.

Valokuvatorstai

2009-03-28T16:51:00.006+02:00

125. Haaste

" Keittiö on kodin sydän. Siellä keitetään, paistetaan ja leivotaan, säilötään, syödään. Ja siinä ohessa ajatellaan omia ajatuksia, vaihdetaan päivän kuulumiset perheenjäsenten kanssa, opetetaan kokkaamista lapsille tai viimeistellään yllätysateria rakkaalle. Keittiössä heräillään, keittiössä suunnitellaan tulevaa päivää - ja taas illalla sammutetaan valot tai kynttilä, kun viimeinenkin janohuikka on sammutettu.

On monta syytä väittää keittiötä kodin tärkeimmäksi tilaksi. Keittiössä eletään tätä päivää - ja tehdään huomispäivän muistoja" (Sirpa Rivinoja, 31.10.08, http://www.rakennaoikein.fi/fi/artikkelit/keitti%C3%B6-kodin-syd%C3%A4n-osa-2)

Eli tämän viikon haasteena on siis sana "Keittiö".

Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja niin on meijän keittiölläkin.
Ainakin kaks. Toinen niistä on Lentava Lehema,
mahollisesti ehkä joskus kaukana tulevaisuudessa perustettavan
kahvila/konditoria/catering/leipomofirman mukkaan.

Ja tänään meillä on tarjoolla browniepohjaista juustokakkua "suklaakoristehärpäkkeillä".

Joskus meidän keittiössä kiroillaan ko siilit. Ainaki sillon ko pittäis siivota.
Yleensä sen kirroiluun auttaa ite tehdyt
ranskanpastillimuffinsit suklaatuorejuustokuorrutteella.
Mmm mmmm Mmm. Slurps!!

What if...?

2009-03-22T23:21:00.003+02:00

Mitä jos sitä kääntäis elämänsä ihan ympäri? Taas kerran alottais alusta ihan jossain muualla? Olisko se järkevää? Olisko se oikein? Olisko se just se mitä pitäis tehä? Vai olisko se vaan ihan säälittävää? Olenka mä vaan niin kuin hemmoteltu pikkupentu joka ei osaa tehä mitään loppuun asti? Vai onko oikeesti jossain tuolla se jokin mikä on tarkotettu mulle, se mun juttu? Entä jos sellasta "mun juttua" ei olekkaan olemassa? Jos se onkin vaan utopia jota tyrkytetään kirjoissa ja elokuvissa? Ehkä pitäisi vaan tyytyä tekemään jotain missä on tarpeeksi hyvä ja unohtaa ne pilvilinnat? Ehkä mä en vaan osaa olla tyytyväinen yhtään missään, yhtään mihinkään? Ehkä mä haluan liikaa? Haluanko mä liikaa? Onko se liikaa vaadittu, että haluaa löytää paikan missä tuntee itsensä kotoisaksi, missä tunteen kerrankin olevansa oikeassa paikassa oikeaan aikaan, paikan missä tuntee tulevansa hyväksytyksi sellaisena kuin on?

Kysymyksiä, kysymyksiä ja kysymyksiä. Aina vaan lisää kysymyksiä ja niin vähän vastauksia. Tai ainakin oikeita tai sopivia vastauksia. Vääriä kyllä löytyy, edestä ja takaa, aivan tarpeeksi. Mutta ei juuri sitä oikeaa joka selventäisi tätä sekaista päätä. Sitä lankakerän päätä ei meinaa millään löytyä, mistä voisi edes kuvitella aloittavansa kysymysvyyhden läpikäyntiä.

Good day at black rock

2009-03-21T22:33:00.004+02:00

Vau ei ois uskonu että viime yön (tai oikeestaan viime öiden) huonojen unien jälkeen vois olla näin virkee. Tai vois olla näin hyvä päivä ko tänään oli. Pitkästä aikaa eli ihan kivaa vaihtelua.

Iskä herätti soitollaan joskus puolenpäivän aikoihin ja kerto että äiti oli päässy päiväksi poies sairaalasta. Illalla piti hänet kuitenkin palauttaa takasin lääkärien hoiteisiin sairaalaan. Mittään hättää ei kuiteskaan ollu vaan kaikki oli niin hyvin ko vois olettaa. Maanantaina leikataan ja sitten loppuviikko meneekin sairaalassa taasen. En jotenki siitä jaksa tai osaa stressata. Ehkä ihan hyvä niin.

Antaakseni kuhertelijoille hieman omaa rauhaa lähin käymään kävelyllä ja päädyin Makuunin kautta Suomalaiseen kirjakauppaan ettimään uutta vihkoa. Sehän sieltä löyty ja vähän muutakin. Yks kauan ettimäni Muumi-kirja ja sitten sellanen leipomusopus misä on meleko monta piirakkaohjetta. Sattumoisin avasin kirjan sivulta josa oli banaanikermavaahtopiirakan ohje keksimurupohjalla ja johan mun piti saada se kirja samantien. Hieman tyyris oli, mutta eipä jaksa haitata tuo. Varmasti se maksaa ittensä takasin moneen kertaan. Katillekki ehkä keksin yhen synttärilahjaidean, mutta pittää miettiä sitä vielä ja katella löytyykö jottain parempaa..

Kaupan kautta vaelsin sitten Culttiin. Tykkään siitä paikasta oikeesti tosi paljon!! Halapaa kaakaota ja aivan loistavaa musiikkia. Ah, tykästyin taas uudestaan Museen, kun niiden live-levyä soittivat. Istuin sielä ties kuinka kauan vaan miettimäsä maailmaa ja kirjottelemasa päiväkirjaan ehkä hieman masentaviakin ajatuksia. Mutta silti jotenkin kummasti en ees oikeen ollu surullinen. Tuntu vaan helpottavalta saada ne ajatukset jonnekki paperille, ulos omasta päästä häirittemästä.

Aina kun Culttiin menee ni tuntuu että astuis johonkin aikakoneeseen tai vastaavaan. Ettei sitä yhtäkkiä olekkaan enää tässä päivässä eikä varsinkaan tässä paikassa. Se on jotain ihan muuta ko Tornio. Ja son varmasti melkeen ainut asia tai paikka, mitä mulla tulee ikävä täältä lähtiessä. Taas kerran ko sieltä asteli ulos oli vähän aikaa ihan pöllämystynyt, että missä ihimeesä sitä oikeestaan on. Olin ehkä hetken varma, että oon taas Kremsissä tai jossain muualla missä tuota kahvilahengailua on tullu harrastettua enemmänkin. Jossain hyvässä paikassa.

Loppuilta meni sitten elokuvan parissa. Pelottavaa sanoa, mutta soli romanttinen komedia ja mie tykkäsin siitä. I know!! Nyt on sitten varmaan maailmankirjat sekaste tai jottain. Mut se vaan oli jotenki sopiva tähän mielialaan. Leffa ja ite tehtyä pitsaa ja vähän suklaata. Sounds kinda like a perfect Saturday evening.

Valokuvatorstai

2009-03-20T19:53:00.004+02:00

124. Haaste

"If there's more than one way to do a job, and one of those ways will result in disaster,
then somebody will do it that way."
Edward Aloysius Murphy, Jr. (1918 – 1990)

Tämän viikon haasteena siis oli tuo varmasti kaikille tuttu Murphyn laki. Eli jos jottain voi mennä pieleen, ni se varmasti menneekin. No mun leipoessa on se vähän enemmän sääntö ko poikkeus. Tässä yks hyvä esimerkki siitä. Ei ihan samanlaisia tullu muffinseista ja kuorrutteesta ko ohjeessa. Niin joo eikä nämä ees olleet niitä pahiten epäonnistuneita tällä leivontakerrala. Toisesta satsista tuli sellanen kasa hirviöitä ettei niitä julkisesti kehtaa ees esitellä :D

Yöllistä elämää

2009-03-20T18:51:00.004+02:00

Jos ihmisellä voi väsyttää enemmän ko mulla nyt ni son jo varmasti jonkin sortin ennätys. Ei meinaa silmät pysyä auki, ei ole meinannu koko päivänä. Ajatus ei luista ei sitten millään. Eikä mittään jaksa tehä. Haluis vaan nukkua mut on taas se tuttu vanha ongelma. Uni ei tule.

Viime yönä olin jo ennen puolta yötä nukkumassa mikä on myös aika ennätyksellistä. Neljään mennesä olin kerennyt nähdä jo kolme unta mitkä muistan ja kaikista niistä heräsin itkien tai tuntien muuten vaan ihan saatananmoista ahistusta. Eli nykyään oikeesti uniinkin tulee kaikki se päivällä kerääntynyt paha olo. Ja mitä pitemmälle tämä vuosi kuluu ja mitä lähemmäksi koulun alku tulee niin sitä ahistavammiksi ne unet tulee. Ja sitä useammin ne myös tulee. Eli todella rentouttavia ja puhdistavia unia ja nukkumisia on ollut viime aikoina. Vaikka nukkuu niin siltikkään ei saa lepoa ko unet on mitä on.

Viimeisin unen näin kymmenen aikoihin aamulla juuri ennen ensimmäistä nousemista. Ja tämä oli kyllä niin paska alotus päivälle ko voi vaan olla. Siitäkin ylläriylläri heräsin itkien. Unessa olin mennyt sanomaan ääneen jotakin en muista mitä, mutta kaikki oli vaan nauraneet mulle. Olin vissiin vähän väärinymmärrettävästi sanonut kyseisen asian ja yritin oikaista sitä, mutta se sai vaan ihmiset nauramaan enemmän ja kovempaa. Se nauru kuului vielä hereilläkin ollessa jonkin aikaa.

Päädyin syömään eilisiä pitsanjämiä ja kattomaan Kahden vuoden loma-aikaa. Aika laatuviihdettä jos multa kysytään. Ja autto jopa pahaa oloa poies. Muisti ne ajat ko sen katto ekoja kertoja. Kiitos suuri sille joka ekan kerran kyseisen pätkän meille näytti, tiiät kyllä kuka olet :) Sen jälkeen oli sen verta parempi olo että pystyi nukkumaan vielä jonkin aikaa. Vaikka ei se nukkuminen kovasti auttanut ko väsytti edelleen ihan saakelisti. Ja väsyttää edelleen siis. Mutta jos yrittäis sinnitellä vielä vähän aikaa ni vois ehkä päästä "aikasten" nukkumaan tänään.

Ai niin. Suuri kiitos myös eräälle kuuntelijalle joka kerrankin ymmärsi asian, jota on ollut niin vaikea selittää. Kiitos, kun näit sen kerrankin minun kannaltani etkä nauranut etkä teilannut puheitani samantien. Kiitos, kun kerroit etten ole ainut näiden ajatusteni kanssa, vaan joku muukin on todennut saman asian. Kiitos, kun sanoit etten ole paha ihminen, vaikka ajattelinkin asiasta kertomallani tavalla. Keskustelumme auttoi kovasti ja poisti pahaa oloakin hieman. Toivottavasti voin joskus auttaa sinua samanlaisessa tilanteessa :)

Tired thoughts, vol 2

2009-03-18T12:05:00.003+02:00

I heard something from someone about something and I'm still a bit counfused about that something. Why me? It makes me think that maybe it's you who's cuckoo in the head and not me.

Maybe I'm just pretending to be crazy so atleast I'd be something special. Something interesting. Something.

Väsyneitä pohdintoja

2009-03-17T20:52:00.004+02:00

Joo mietimpä täsä kaikennäköstä yrittäessäni pysyä hereillä edes vielä vähän aikaa. Ja tuli sitten pohdittua tuota outoutta taas kerran. Ja hulluuttakin vähän kans. Mut oikeestaan tää ajatus lähti ihmisten antamista kommenteista ja palautteista ja siitä millasia ne mulle on ollut enimmäkseen. Ja pakko on myöntää että hieman samaa linjaa ovat kulkeneet ne. Nimittäin juuri oudoksi ja hulluksi ja hieman enemmänkin vinksahtaneeksi on kutsuttu ehkä eniten.

Enkä oikeen tiä onko se hyvä vai huono asia... Oon aina sanonu ottavani ne kohteliaisuuksina ja yleensä silleen olen ne oikeastikin vastaanottanut. Mut pakko kyllä myöntää ettei se aina mittään herkkua ole kuulla tuota uudestaan ja uudestaan. Olenko mie sitten oikeesti niin outo ja vinksahtanut ettei mittään muuta voi ikinä sanoa minusta? Että nuo kaks asiaa tulee vaan ensimmäisenä mieleen? Aika säälittävää oikeesti. Oishan se joskus kiva kuulla jottain oikeesti positiivista ja aikusten oikeita kohteliaisuuksia, if you know what I mean.

Ja ei, tämän tarkoitus ei ole mikään kohteliaisuuksienkiskomisteksti!!!! Tulipahan vaan yksinkertaisesti pieneen vinksahtaneeseen mieleeni tuossa äskettäin. Ja ajattelin siitä sitten jottain kirjottaa, joskos sen avulla saisin asian jäsenneltyä paremmin päässäni. (Ei muuten onnistunut, jos kiinnostaa tietää)

Se vissiin oikeesti pitää paikkansa, että jos tarpeeksi monta kertaa kuulee jonkun kommentin ittestänsä, ni siihen alkaa uskomaan ja olettaa sen pitävän paikkansa. Vaikka se ihan perätön sanonta olisikin. Sitä kun kuulee uudestaan ja uudestaan olevansa outo ni sitten sitä alkaa aatteleen että juu-u minä olen outo. Outo verrattuna kehen? Outo kenen silmissä? Ja tärkeimpänä, mikä minusta sitten tekee oudon? Voisko joku kertoa, arvostaisin sitä todella.

Psykologit kuitenkin olivat sitä mieltä ettei minussa ole mittään vikaa, että olen "ihan NORMAALI nuori jolla on hieman matalapainetta eikä minusta tarvitse olla huolissaan". Noi oli niin suorat lainaukset ko pystyn muistamaan viime kevään keskustelusessiosta. Eli oliko nää rouvat ihan hakoteilla määritelmässään? Eikö ne osaa työtänsä yhtään vai miten ne tuohon päätyivät? Onko ne se poikkeus joka vahvistaa säännön vai mitä hittoa?

Ei pysty ymmärtämään. Eikä jaksakkaan. Väsyttää liikaa. *tahtoo painaa ajatusten sammutus nappia*

need more meds or what...

2009-03-16T22:04:00.003+02:00

Yeah it could be so... Tän illan juttu on ollut shetlanninponit ja kaks sankaria sillä ratsastamassa. Kumpikin tyylilllään. Niin joo ja sen pitää olla valkonen, sen ponin siis. Mut ei se oikeestaan olekkaan poni ko son uunilenkki jossain Islannin tundralla. Sounds good to me. Ja vähän lisää repeilyjä luvassa. Ja hyvin häröjä unia myös. Absofudginlutely. Ja sitten repeää vielä enemmän. If they only new... All the plans and ideas we have for them.. They'd probably kill us... Tai sitten me kuoltas nauruun ennen sitä.

Että ei kellään sattus olemaan valkosta shetlanninponia lainata??

Back to school

2009-03-16T18:03:00.003+02:00

Kävimpäs tänään ensimmäisen kerran koulussa sitten tammikuun alun. Joo-o oisin voinu ehkä jättää väliin kokonaan. Olipa sen verta tuskanen pari tuntinen. Ja voisin ehkä arvata että seuraavat pari kuukautta tulee olemaan vielä tuskasemmat. En odota todellakaan innolla tätä kurssia. En ollenkaan. Työryhmä ei ehkä ole just se ihanteellisin eikä ehkä "aihealuekkaan" mitä pitäis työstää.

Mutta minkäs teet kun ei mitkään muutkaan vaihtoehdot ollu sen houkuttelevampia.. Ehkä vähän pitempi sairasloma? Muutto ulkomaille? Alan vaihto? Tän paikan pölyjen karistaminen jaloista? Kesätyön alottaminen vähän näin ennakkoon? Joo noi kaikki kuulostaa paljon paremmilta vaihtoehdoilta kun tämä nykyinen. Jotain muutoksen eteen on tehtykkin, mutta näin pessimistisenä luonteena olen varma ettei niistä mikään onnistu.

PASKA!!! Sitä se on. Juuri sitä itseään. Tuleva kevät siis.

Once again

2009-03-16T04:53:00.003+02:00

Jeah ja taas mennään. Tai siis oikeestaan ongelmana on se ettei mennä. Nukkumaan siis. Oikeestaan nukkumaan menin kyllä, neljä tuntia sitten. Edelleenkään se nukkumatti ei ole tullut käymään. Todella turhauttavaa! Ärsyttää kukkua pystyssä kun väsyttäis ja haluttais nukkua! Vajaan viikon verran tuli nukuttua melkeen normaalisti. Miten normaalia sitten on mennä aina kolmen neljän aikoihin nukkumaan, sitä en tiedä. Mutta ainakin uni tuli hyvin ja kun ei ollut kiirettä nousta ylös niin ei se myöhänen nukkumaan meno edes haitannut... kovasti..

Noh eipähän vaivaa ahistavat unet ainaskaan tänä yönä, vaikka se melko laiha lohtu onkin.

To Kangaroo Boy

2009-03-14T15:42:00.004+02:00

Olipa ehkä hauskin viikko todella pitkään aikaan tämä viikko. Mahtu siihen ahistaviakin juttuja, mutta suurimman osan ajasta oli jopa hauskaa. Enkä edes muista koska oisin nauranu niin paljon kuin nyt. En muista koska oisin nauranu kunnola ääneen niinko nytten. Kiitos kuuluu Kangaroo Boylle. Miten se menikään... You can kill me but you can't insult me. Who am I? Yeah a good question :D Ja kyllä Mr Hicklesillekin pitää kiitos laittaa menemään myös. Se saa aina nauramaan, vaikka siihen voikin kuolla xD

Uus huippu bändikin löyty (uudestaan). Thanks for that too :)

Poika kysyi isältään:
"Voiko joku lukea ajatuksia mun pään?"
"Voi silkkihapsi, pieni lapsi, ei tietenkään!"

"Vaan jollei voi, niin kuinka silloin
Aina joku toinen taho tietää
Mua paremmin sen, mitä mun
Pieni sielu sietää?"

Tämä viikko vahvisti niin paljon sitä ajatusta ettei tässä voi olla kaikki. Ettei tämä homma vaan ole minua varten. Että jossain muualla on jotain muuta joka on tarkotettu mua varten. Pittääkö siis vaan pakata laukut ja lähtiä ettimään sitä. Maailmankartalta valita summisa paikka ja sinne painua ja katella sitten mitä tekkee. Sounds so tempting. But...

Mutta ei. Ei, nyt en suostu alkaamaan miettimään tuota ja sen huonoja puolia. Nyt olen iloinen hyvästä ja erittäin viihdyttävästä viikosta ja seurasta. Olen tyytyväinen että osaan vielä nauraa. Että osaan vielä pitää hauskaa. Ja että jonku mielestä olen hauskaa ja viihdyttävää seuraa.

"... I'm funny how, like a clown? I amuse you? I make you laught?"

Niin mikä leffa se olikaan. Remember still? I do. Enkä edes luntannut :D

Nyt suunnistan The Islandille kattelemaan ko ne neljä hyppelee käsi käessä rannalla yhdessä... Ehkä ne vois vielä hyräillä/lauleskella Redemption Songia. What do you think, sounds good? Tai ainaki se yks vois lauleskella sitä siellä niiden iloksi :)

Loppuun vielä jotain niin nerokasta ja niin mielialaan sopivaa...

Monta vuotta häntä arvostettiin,
Kunnes kerran kävikin niin,
Että poltti kaikki miljoonansa
Vihoviimeiseen seteliin.
Nauroi kauan ja makeasti,
Katsoi kansaa ja nauroi niin!
Katsoi kansa häneen kyynelsilmin
Ja hänet miltei lynkattiin...

Minä en ole tohtori kummoinen,
Mutta tiedänpä sentään sen,
Että päällisin puolin on potilas
Lähes täysijärkinen.
Hän sanoo, ettei tahdo
Edes olla tätä rotua.
Kun muu väki hississä monistuu,
Hän selän kääntää ja katoaa...

Tätä joutilasta kavahtakaa -
On säröjä sielussaan.
Ei vaadi, tahdo, kadehdi,
Ei kumarra mitään johtajaa.
Tätä joutilasta kavahtakaa,
Se ei kuulu maailmaan.
Vain laiskan läksyjä kantaa
Ja niitä kalloosi kaivertaa

Lapsi, joka usein hymyilee,
Silmissänne on suloinen.
Vaan jos nauraa vanhalla iällä,
Niin on vajaaälyinen.

Minä en ole tottunut suremaan,
Vaikka potilaat pois kuolee.
Mutta käypää rahaa jos poltetaan -
Se ajatus kyllä häiritsee...

Tätä joutilasta kavahtakaa -
On säröjä sielussaan.
Ei vaadi, tahdo, kadehdi,
Ei kumarra mitään johtajaa.
Tätä joutilasta kavahtakaa,
Se ei mahdu maailmaan.
Vain laiskan läksyjä kantaa
Ja niitä kalloosi kaivertaa

Valokuvatorstai

2009-03-14T02:50:00.003+02:00

123. Haasteena oli sitaatti Juhani Ahvenjärven Kahvin hyvyydestä (SanaSato 1997, s. 44).

"Mieli kuvittaa - mielen tekee mieli ottaa kokonainen kuva elämästä. Mieli koittaa tallentaa viimeiseen asti, mutta me olemme riisuneet muistomme välineen ympärille: kuvalla lähtemisestämme emme voi viestiä muuta kuin keveyden ääntä:"

Dream a little dream of me

2009-03-13T16:59:00.003+02:00

Oon taas viime öinä nähäny niin ahistavia ja niin todentuntosia unia että. Tilanteet joita niissä on jopa ihmiset on niin todellisia ko vaan voi olla. Tuttuja naamoja unet täynnä, sellasia naamoja joita ei jaksa ees hereillä. Miks niitä pitää sitten nähdä vielä öisinkin? Huomaa, että aivot käy ylikierroksilla eikä suostu hiljenemään edes nukkuessa. Asiat rassaa 24/7 eikä loppua näy.

Ekassa unessa me järjestettiin mun kämppiksen kanssa juhlat. Tai siis mun kämppis järjesti ilman mun kysymistä. Meidän kämppä, tai talo se melkeen oli, oli täynnä ihmisiä joilla oli ihan superhauskaa, ne oli ihan superkännissä, ne oli ihan superärsyttäviä ja mie olin ihan superahistunut siitä kaikesta. En sopinut mihinkään joukkoon mukaan, en osannu puhua kellekkään. Siellä keskusteltiin asioista joihin mulla ei ollu sanottavaa tai pelattiin pelejä mihin mie en osannut osallistua. Ne hajotti mun tavaroita, otti niitä itelleen tai muuten vaan siirteli niitten paikkoja ja mie yritin pysyä perässä ja siivota niitten jälkiä.

Vaelsin ympäri meän valtavaa pihaa joku kaveri perässä kulkien. Tää kaveri tunsi melkeen kaikki tyypit ja jutteli kaikile vaikka ja mitä. Se sai ahistuksen tunteen lisääntymään vielä enemmän, ite kun en osannut sanoa kellekkään mittään. Mulla oli kamera käessä ja se kaveri koko ajan käski ottamaan kuvia. Eikä se uskonut millään etten mie osannnut tai halunnut kuvata niitä tyyppejä. Päätin häippästä sieltä kokonaan ja tää kaveri vaan seuras perässä. Se ei millään tajunnut että halusin olla yksin vähän aikaa. Olla jossain ja jotenkin niin ettei tuntuis ihan helvetin pahalle koko ajan.

Päädyin käveleen jonnekki mettään ja sitten yhtäkkiä oltiinkin Napapiirin Pajakylässä. Siellä oli vielä luntakin. Olin siinä kävellessä eksyttänyt sen kaverinkin vähäksi aikaa. Se oli koko ajan sanomasa että mennään nyt tänne tai pitäis mennä nyt tuonne. Se ei tuntunut huomaavan ollenkaan, että mie halusin mennä ihan toiseen suuntaan ko se. Tuolla Pajakylässä se sitten sai mut kiinni ja komensi taas menemään jonnekki minne se halusi.

Ja siihen mie sitten heräsin. En muista lähinkö seuraamaan sitä kaveria, jäinkö paikalleni vai meninkö omia teitäni. Se jäi askarruttamaan vielä pitkään. Ja se unessa tuntema ahistus jatku myös pitkään. Ne kaikki tunteet oli just niitä mitä tunnen koko ajan hereilläkin. Nyt ne näköjään tunkee uniinkin kunnolla.

Siinä toisessa unessa oli kans jonkun sortin juhlat. Tai siis ei niitten pitäny olla juhlat. Mun huoneeseen vaan kerty koko ajan lisää ihmisiä ja se vaan alko koko ajan enemmän ja enemmän näyttää juhlilta, joihin mie en taaskaan sopinu. Tässä unessa ne ihmisten naamatkin erotti selvästi. Ne oli ihan samanlaisia ko ne oikeestikin on ja se oli pelottavaa. Ne ihmiset taas sotki paikkoja, toi ihmisiä sinne joita mie en tuntenu tai en halunnu sinne. Ne vei mun tietokoneen, söi ruuat ja tonki joka paikan. Mitään ne ei jättäny rauhaan. Niillä ei näyttänyt käyvän pienesä mielesäkään etten mie halunnut olla niitten kans siellä tai etten mie halunnut niitä mun elämään.

Jossain vaiheessa sain ne tajuamaan että halusin ne ulos sieltä ja ne alko lähtemään pikkuhiljaa. Ne ei kuitenkaan siivonneet niitä sotkuja mitä olivat tehneet ja ottivat tavaroita mukaan mitkä ei kuulunu niille ollenkaan, mutta oli mulle tosi tärkeitä. Mie yritin estää niitä, mut ne vaan käveli suoraan mun ylitte eikä edes kuunnellut mua ollenkaan.

Ja siihen taas heräsin. Yhtä ahistuneena ja väsyneenä ko edellisenäkin yönä. Tuntien sitä samaa ahistusta edelleen monta tuntia heräämisen jälkeen. Montako tällaista unta pitää vielä nähdä ennen ko tämä olo helpottuu? Kauanko pitää vielä pelätä nukkumaan menoa, koska ei halua nähdä näitä unia enää?

I know

2009-03-06T17:36:00.002+02:00

Hihihihihi, ostin eilen ehkä yhen hauskimmista paidoista ikinä!! Osuvin teksti siinä ainakin on. Ja son keltanen. Jeah mulla keltanen paita, ei oo kovin yleinen näky se.

Ainut huono puoli paidas on se, että se valitettavasti vaikuttaa kertakäyttöpaidalta. Käytä kerran, pese kerran ja sen jälkeen se mahtuu hyvällä mäihällä sun pikkurilliin. Joo-o miksi naisten paidoista pitää tehdä aina niin saakelin kinttanoita että varmasti paljastalee jottain puolta jota ei halua paljastella?

Jälleen kerran muistan miksi shoppailen yleensä aina miesten puolella.

Poks!

2009-03-05T12:25:00.002+02:00

Ni joo jotta olo ois vielä hehkiämpi ni mun selkä sanoo poksräkspumpängrikskatkipoikkihalkimeni. Joo taidan mennä amputoimaan sen ihan oikiasti, ko sattuu niin saatanasti taas että. Oh I just love my life right now..

Ja äskeiseen postaukseen palatakseni. Ensimmäinen puhelinsoitto tuli... Maanantaina kuullaan lisää...

Nyt!

2009-03-05T12:02:00.002+02:00

Just nyt! Oikeesti meni hermo! Ei jaksa enää näitä yöllisiä kukkumisia, miettimisiä että mitähän sitä tänä yönä värkkäis ko ei vaan uni tule taaskaan. Joka saakelin yö sama saakelin homma. Aina väsyttää mut ei sitten vissiin tarpeeksi että nukkumaan pääsis.

Piti sitten tehä asiale jottain. Katotaan miten siinä käy.

Vastausta ja puhelinsoittoa odotellessa...

Valokuvatorstai

2009-03-04T20:34:00.004+02:00

121. Haaste

Tämän viikon inspikseksi annettiin sana murtumia. Mun pää on lyöny tyhyjää koko viikon tän homman kannalta. Mut sitten eilen kävi sellanen "sopiva vahinko" ja johan sai tähänkin jonkin sortin kuvan otettua. Yks sängyn pohjalauta nimittäin murtui..

Mitä tästä siis opimme? Sängyllä ei kannata seisoa, jos ei halua että se hajoaa. Mutta jos nyt ihan välttämättä haluaa siellä sängyllä seisoa ja se sattuu hajoamaan, niin muista ottaa kuva tästä tilanteesta :D

viriviri tööttööt

2009-03-02T02:02:00.002+02:00

Että son sitten kolmas yö putkeen nukkumatta. Tällä kertaa ja oikeestaan noi kaks aikasempaakin on ollut ihan omasta tahosta. Minkäs teet ko öisin tulee aina ne parhaimmat ideat ja sillon on hauskimpaa.. ja no yksinkertasesti ei vaan malta mennä nukkumaan. Viime yö melkeen viiteen asti leffasitaatteja arvaillessa. Sitä edellinen vittuillessa alakerran kännipäille mesen välityksellä ja shoppailu. Tänä yönä... viksuja (tai vähemmän viksuja) keskusteluja ja muutama jakso ohjelmaa joka vois melkeen kulkee nimellä "The funniest and best and gay brothers ever". Kyllä kattosin. Siis katoin jo. Ja tykkäsin kovasti :D Unohtamatta tietenkään vähän lisää shoppailua. Tai no enemmänkin tarkkailua tuleeko ne ostokset oikeeseen osotteeseen. Huomenna eli tänään voi nukkua sitten vähän pitempään. Ny on loma. Ei jaksa ressata. Ressaan sitten ko on kaks päivää koulun alkuun ja päivärytmi on kääntynyt ihan väärin päin eikä mulla ole ennää mittään elämää päivisin. Mut nyt ei oo vielä sen aika.

Mysteries of life

2009-02-23T15:05:00.005+02:00

Tänään on taas niitä päiviä, että kun kattoo ulos tulee vaan yks ajatus mieleen. "Pysy sisällä!" Lunte tulee vähän joka suunnasta, aurata ei kannata/jakseta niin siinä polviin asti ylettyvässä lumessa saa kahlata ihan kivasti. Ni ja sitten tuulee, kuten aina Torniossa ni keli on jo melkeen täydellinen. Tällasina päivinä sitä oikeesti miettii kenen paviaanin idea se oikeesti oli asuttaa maailmaa näin pohjosesta!? Eivät vissiin aatelleet ihan loppuun asti tätä hommaa!

Ni ja siitä sisällä pysymisestä. Juu ei tapahtunu. Aattelin uhmata tuota säätä ja lähtiä hoitaan asioita. Halusin ne poies alta ja ehkä hieman sekin edesautto mun päätöstä, ko alako oleen hieman näläkä eikä kaapisa mittään ruokaa. Sellanen ihan kiva pieni kävelyreissuhan siitä tuli. Kelan kautta Mustaan Pörssiin, sieltä Postiin, Postista K-Rautaan ja sitten vielä viimeiseksi kauppaan. Ei kun niin kävinhän mie Ärrälläkin pyörähtämäsä. Joo no kävelemistä oli ihan tarpeeksi. Ja farkut oli oikeesti varmaan polviin asti lumessa ja ihan jäässä. Sielä ne sulaa nyt kylppärissä, ainaki toivottavasti.

Mutta sainpahan kaikki asiat hoidettua ja vähän enemmänkin. Ja se tarkottaa sitä ettei mun huomena tartte tehä nuista mittään. Eli jos sattuis olemaan samanlainen keli kun tänään ni oikeesti ei tartte näyttää naamaansa pihala, jos ei välttämättä halua. Ja on tekemistä ko on maalit millä alakaa sotkemaan paikkoja. Mutta luultavasti minun tuurillani huomenna on ihan perhanan hieno päivä joka on juuri täydellinen tällaisten asioiden hoitamiseen. Vanhala kämpälä piti käydä vielä, ni ehkä sitten huomena jos on hyvä ilima. Jos ei, ni sitten mie vaan maalaan ja teen muuta hauskaa.

Ni no on sitten se yks puhelinsoitto... se on yhtä vähän kiva oli ilima sitten millanen tahansa. Mutta pakko kai se on joskus tehä... Son kumma kun pitäis jottain tärkiää (ja hankalaa) tehä ni sitä ei sitten millään saa tehtyä samantien. Sitä vaan venyyttää ja venyyttää pitemmäle. Vaatii liikaa. Tekis sen heti ni ois poies alta, mutta ei.

Nyt olen kuitenkin tyytyväinen itseeni kun sain tehtyä sen kaiken mitä suunnittelinkin, enkä mieti tekemättä jäämisiä ollenkaan. Ny on hyvä mieli :)

Ai niin yks juttu vielä. Tuosta kävelyreissusta. Normaalisti luulis kai siitä tulevan jalat kipiäksi jos joku paikka. No ei. Vaan vattalihakset. Tai siis se kohta misä pitäis olla niitä vattalihaksia. Todella mysteeristä minusta. No kai tää ainakin todistaa, että semmoset lihakset multakin löytyy. Ne vaan on piilosa jossain tosi syvälä ja ollu kavoksisa aika kauan :D

Wups!

2009-02-21T19:57:00.003+02:00

I've been thinking... and this doesn't seem such a good idea... Oh well, it's done already, so can't do much about it anymore. Mayde it'll all look better tomorrow. But something I can most definitely say now: for a person who hates carpets this is very close to hell...

Pakkaaminen on persiistä!

2009-02-20T16:12:00.003+02:00

Joo-o se on oikeesti. Hyvin syvältä ja poikittain. Varsinkin ko siinä ei oikeen taho olla mittään järkiä. Eikä tiiä mitä pakkaa ja mihin ja kenen kans. Juu en muuta ennää ikinä. Tai no ööh, ehkä kerran vielä, ko Tornioon en aatellu loppuiäkseni jäähä. Ens kerrala voin muuttaa sinne paratiisisaarele, mihin en oikeestaan tartte mittään tavaraa mukkaan. Juu kuulostaa aika hyvältä. Niin taidankin tehdä :)

Jotain positiivsta kuitenkin. Alkaa olla jo loppusuoralla tää homma. Viimisiä kamoja yritän ahtaa jonkunsortin laatikoihin ja kasseihin. Ja sen päätöksen tein, että ne mikkä ei mahu niihin ni saavat jäädä jälkeen sitten. Ne on kuitenkin ihan turhaa. Kauheesti oon tavaraa nakkonu roskiin ja iso kassillinen on vaatteita menosa.. jonnekki... Mutta silti oon varmasti kaikkee turhaakin pakannut nuihin laatikoihin, vaikka sitä yritin kovasti välttää. Ehkä mie joskus opin olemasta hamsteri. Iso ehkä.

Huomenna pitäis sitten raahata nää kamppeet pisteestä A pisteeseen B. Ihanaa. Ja sitten pitäis käydä ostamasa uus hylly (jeij!) ja maalit että saapi maalata sen sisustukseen sopivaksi (vielä isompi jeij!). Uuden osotteen ilimottelen sitte tarvitseville ko muistan sen ite ensin :D

Mutta nyt jatkuu pakkaaminen. Ja purkaminen. Pitää ettiä jostain pari mukia, että saapi vieraille juotavat tarjoiltua x)

Memories

2009-02-19T14:51:00.030+02:00

Saimpas itteäni sitten niskasta kiinni ja valittua muutaman kuvan tännekki tuolta Thaimaan reissulta. Oli hieman vaikiaa valita about 700 kuvan joukosta just ne parhaimmat ja ne jotka kertoo eniten tuosta paikasta ja mun matkasta. Näistä kuitenkin itelle on jäänyt ne parhaimmat, siisteimmät, erilaisemmat ja ne mieleenpainuvimmat muistot :)

Mun hotelli. Hih, no ei ihan kuitenkaan. Jonkunsortin asumus rannalle mentäessä. Mietin kyllä että voiskohan ton vaikka vuokrata ja voisin alkaa tuolla rantapummiksi...

Ensimmäisen kerran näin meren.
Tossa vaiheessa tiesin että oon oikeesti tullu paratiisin.

Klong Muang Beach oli melkeen koskematon ranta. Muutamia pitkähäntäveneitä oli kuljettamassa niitä harvoja turisteja, jotka oli löytäny tän paikan, läheisille saarille ja takaisin. Oikeesti niin jottain muuta ko täyteen tungetut rannat jossain Kanarialla ja niissä paikoissa Thaimaassa, mitkä on jo "löydetty". Täydellistä!

Aina mukana kulkeva kauppa

Kato perkeles son Dumbo!

Matkalla sukeltamaan.
Vaikken sitten loppujen lopuksi vedenalaista maailmaa päässytkään ihailemaan,
niin kyllä nämäkin maisemat riitti aika pitkälle.

Keskellä viidakkoa pieni taivaallinen ranta.
Päivän toinen sukelluskohde.

Maailman sulosin pikkutyttö. Ainaki melkein.

Thaimaassa ei tarvi maksaa veroja jos tienaa alle 60 000 bhatia vuodessa.
Suurin osa paikallisista ei maksakkaan veroja. Ikinä.
Näiden talojen asukkaat luultavasti kuuluvat siihen porukkaan.

Tän talon asukkaat sitten luultavasti ovat niitä harvoja, jotka maksavat veroja.
Talot oli vastakkaisille puolilla teitä ja siinä näky varsin hyvin toi kaksiajakoisuus.

Skootterit oli yleisin kulkuneuvo. Yleensä kyytiin ahdettiin niin paljon ihmisiä (ja eläimiä) kuin vaan mahdollista. Ennätys jonka näin tais olla nelihenkinen perhe ajelulla. Nuorimmainen lapsista oli ehkä vuoden ikäinen. Kellään ei tietenkään ollut kypärää.

Kyllä, olen yksin reissussa.
Ja kyllä tarjoilija vei kaikki muut ruokailuvälineet pois samantien.
Hyvä ettei tuolejakin raahannut toiseen pöytään.

Maailman parhain, sekä parhaiten päähän menevä, margarita

Yksi syy miksi mie halusin reissuun oli päästä katteleen auringonlaskua rannale. Se haave toteutu. Ja oli taivaallisen näköstä. Takaisin hotelliin löytäminen täysin pilkkopimeässä metsäpolkua pitkin, missä ei nää nenäänsä pidemmäle, oli sitten ihan toinen tarina :D

Jos mantereella kulettiin skoottereilla ja tuktukeilla, niin merellä sitten kuljettiin pitkähäntäveneillä. Tuli muuten kokeiltua. Nuiden kyydissä ei säily ikinä kuivana, istu sitten missä kohtaa tahansa :D

Ao Nangin vilkas rannalla sijaitseva ostoskatu

Tiikeriluolan temppelin munkkeja

Suomalainen opas sano että patsaita saa kuvata mutta niiden kanssa ei saa poseerata. Paikallisopas oli eri mieltä. Mut ehkä se on sallittua jos patsaan ja mun välillä on kuitenkin semmoset 5 metriä väliä?

Paikallisest, herttaset taskuvarkaat

Kaiken tän keskellä tunsi olonsa aika pieneksi

Kuumat lähteet. 40-asteinen vesi on vain ihan pikkusen liian kuumaa
kun ilman lämpötila on yli 30 asteen.

Alueella oli myös kumipuita.
Tästä kumista tehdään kuulemma F1-renkaita ja kondomeja.

Kävelyllä viidakossa

Kristallilampi.
Raikasta kirkasta turkoosia vettä lammessa keskellä viidakkoa.
Veteen oli helppo päästä mutta hyvin vaikia päästä pois.
Suunniteltu homma ehkä?

Tuoreita hedelmiä ennen viidakkoon menoa.
Ja litroittain vettä sieltä tultaessa.

Karkkihaaste

2009-02-15T17:19:00.015+02:00

Marjuli haastoi mut joku aika sitten tekemään tällasen irtokarkkihaasteen. Piti tehä se jo aikoja sitten, mutta päädyin aina syömään ne karkit ennen ko sain kuvattua niitä ollenkaan. Tyypillistä. No tänään on taas tällanen Haista-maailma-iso-pahanhajunen-huilu-päivä, johon ei auta muu ku tyhmät leffat ja karkki. Ja nyt kun niitä karkkeja oli ni aattelin toteuttaa tämän haasteenkin sitten samantien. Ennen ko alotan leffamaratonin ja taas ahmin ensimmäisen leffan ensimmäisen 15 minuutin aikana ne kaikki karkit.

Ideoita mulla oli kovasti nuihin kuviin. Osa toteutu, osa ei. Kärsivällisyys ei riittäny kovin pitkäksi aikaa. Ja kyllä, se karkkien syöminen on aina paljon kivempaa ko niitten kuvaaminen ja katteleminen. Yllättäen.

Elikkä tässä on siis haaste.

1. Valitse vähintään viisi irtokarkkilaatua, jotka valitsisit oikeastikin karkkipussiisi.
2. Ota karkeista joko itse kuvat tai nappaa ne netistä ja julkaise ne blogissasi.
3. Tämän jälkeen haasta vähintään kolme ihmistä tekemään tämä meemi, ja linkkaa heidän blogeihinsa. Voit haastaa myös useamman! Koita arvata, mistä nameista he tykkäävät.
4. Halutettassasi voit selvittää sanallisesti valintojasi.

Kuten tästä pussin sisällöstä voi päätellä,
mulla on hieman yksipuolinen karkkimaku.
Suklaata ja hedelmää.

"Hei Aakkonen onko sulla aakkoskarkkeja?"
oli tosi tuttu huuto joskus ala-asteella.
"Juu-u, ohan mulla niitä. Mistäs saatas sullekki?"
oli se tyypillisin vastaus takasin.

Mie en tykkää kovista karkeista kauheesti, mutta näitä ei voi sivuuttaa mitenkään. Niitä mentiin aina perjantaisin viikkorahan saatua Sudentien kioskilta ostaan. Markalla tuota ja markalla tuota ja niin edelleen. Ni ja sitten lopuksi oli pakko saada yks remmi. Ihan pakko!

Ni, että jos mie en tykänny kovista karkeista kovasti, ni tässon jotain mistä mie tykkään tosi kovasti. Kaikenmaailman pehemiät hedelmäkarkit. Ne on niiiiin hyviää. Varsinki nuo toteemipaaluhässäkät. Niitä vois syyä vaikka kuinka palijon!

Hedelmäkarkit on lemppareita,
mut näitä fisujakaan ei saa unohtaa lempparilistalta.

"Kukkia, kukkia..." lauleli Legsi pellolla.
Mutta kukkienkin kans pitää olla varovainen minkä värisiä poimii.

Ja jälkiruuaksi lautasellinen sieniä, kiitos.

Ja viimiseksi säästin parhaimman.
Suklaata, suklaata ja vähän lisää suklaata.
Menee melkeen missä muodossa vaan,
mutta varsinkin kolmessa seuraavassa.
Ja vaikutus on melkein aina seuraavanlainen.

Tähän piti sitten haastaa immeisiä vissiin. No mie jätän väliin, koska en halua pakottaa ketään ostamaan karkkia :D Mutta jos välttämättä haluaa niitä ostaa ja vastata haasteeseen, ni siitäpäs vaan. Älkää antako minun estää ;)

Numb

2009-02-14T21:56:00.001+02:00

I cannot take this anymore
I'm saying everything I've said before
All these words they make no sense
I find bliss in ignorance

I find the answers aren't so clear
Wish I could find a way to disappear
All these thoughts they make no sense
I find bliss in ignorance
Nothing seems to go away

There's something inside me that pulls beneath the surface
Consuming, confusing
This lack of self-control I fear is never ending
Controlling, I can't seem to find myself again
My walls are closing in
Without a sense of confidence and I'm convinced
That there's just too much pressure to take
I've felt this way before, so insecure

Discomfort, endlessly has pulled itself upon me
Distracting, reacting
Against my will I stand beside my own reflection
It's haunting how I can't seem to find myself again
My walls are closing in
Without a sense of confidence and I'm convinced
That there's just too much pressure to take
I've felt this way before, so insecure

I wanna run away
Never say good-bye

I wanna shut the door
And open up my mind

What do I do to ignore them behind me?
Do I follow my instincts blindly?
Do I hide my pride from these bad dreams
And give in to sad thoughts that are maddening?
Do I sit here and try to stand it?
Or do I try to catch them red-handed?
Do I trust some and get fooled by phoniness
Or do I trust nobody and live in loneliness?
Because I can't hold on, when I'm stretched so thin
I make the right moves but I'm lost within
I put on my daily facade but then
I just end up getting hurt again

I can't hold on
To what I want when I'm stretched so thin
It's all too much to take in
I can't hold on
To anything watching everything spin
With thoughts of failure sinking in

Don't you know
I can't tell you how to make it go
No matter what I do, how hard I try
I can't seem to convince myself
Why I'm stuck on the outside

I want to be in another place
I hate when you say you don't understand
You'll see it's not meant to be
I want to be in the energy, not with the enemy

And I just wish that I didn't feel
Like there was something I missed

I've tried like you
To do everything you wanted to

Sometimes I need to remember just to breathe

Sometimes I feel like I trusted you too well
Sometimes I just feel like screaming at myself
Sometimes I'm in disbelief I didn't know
Sometimes I need to be alone

I wanna heal, I wanna feel,
What I thought was never real,
I wanna let go of the pain I've felt so long,
(Erase all the pain 'til it's gone)
I wanna heal, I wanna feel,
Like I am close to something real,
I wanna find something I've wanted all along,
Somewhere I Belong

When I pretend,
Everything is what I want it to be,
I looked exactly like what you always wanted to see,
When I pretend,
I can't forget about the criminal I am,
Stealing second after second just cause I know I can,
But I can't pretend that this is the way, it will stay, I'm just,
(Trying to bend the truth)

I remember what they taught to me,
Remember condescending talk,
Of who I ought to be,
Remember listening and all of that,
And this again,
So I pretended up person who was fitting in,
And now you think this person,
Really is me and I'm,
(Trying to bend the truth )

Too many times that I've
Held on when I needed to push away
Afraid to say what was on my mind
Afraid to say what I need to say
Too many things that you've said about me
When I'm not around
You think having the upperhand
Means you gotta keep putting me down
But I've had too many
Stand-offs with you
It’s about as much as I can stand

So many
People like me
Walk on eggshells all day long
All I know is that all I want
Is to feel like I'm not stepped on
There are so many
Things you say
That make me feel you've crossed the line
What goes up will surely fall
And I'm counting down the time
'Cause I've had so many
Stand-offs with you
It’s about as much as I can stand

I'm tired of being what you want me to be
Feeling so faithless, lost under the surface
I don't know what you're expecting of me
Put under the pressure, of walking in your shoes
(Caught in the undertow, just caught in the undertow)
Every step that I take is another mistake to you
(Caught in the undertow, just caught in the undertow)

I've become so numb
I can't feel you there
Become so tired, so much more aware
I'm becoming this, all I want to do
Is be more like me and be less like you

I don't know what's worth fighting for
Or why I have to scream
I don't know why I instigate
And say what I don't mean
I don't know how I got this way
I know it's not alright

Everything you say to me
Takes me one step closer to the edge
And I'm about to break
I need a little room to breathe
'Cause I'm one step closer to the edge
And I'm about to break

Time won't change this damage anymore

I lost my shoe...

2009-02-13T14:10:00.003+02:00

...But got something better in return :D

Where it is?
Well it's for me to know and for you to find out.

Kameraleikki

2009-02-13T13:02:00.027+02:00

Mulla ei taas nukuttanu viime yönä ollenkaan, joten kameran kanssa tuli vähän leikittyä. Samalla bongasin tuolta tiedostoista muutaman loistavan kuvan, jotka on ehkä pakko laittaa tänne. Jos ei muuta niin ainakin niillä ihan loistonaurut saa aikaan. Ainaki ihte nauroin :D

Sukkaraptori ja Herra Homo

Ei nää eikä kuule mittään. Ikinä.

Liikuntarajoitteinen

"Kuka tuli?"

"Jos näytän oikein söpöltä ja surkialta, ni ehkä se ottaa sen pois."

-----

Scarlett O'hara ja sen kaverit

"Olen Posteljooni Petskin ja toin teille Pörriäisen."

"Aren't I fabulous!"

"Päivää olen Pörriäinen, toin teille Posteljooni Petskinin."

Too big hat or too small head?

-----

Nothing better to do

Siitä se ajatus sitten lähti

The Best Christmas Present Ever.

Artisokkapalmu

-----

Tulinen kupla

Oikeestaan se ajatus lähti tästä

Bubbles bubbles...

... My Bubbles

Shine

Chased by the light

Älynväläys

2009-02-13T12:58:00.002+02:00

Tajusin äsken just jotain hienoa!! Kun mie muutan ni mie pääsen samalla eroon tuosta hinturan naapurista joka soittaa paskaa musiikkia ja laulaa vessakaraokea!! Hiemanko loistavaa!! Olenhan tuota taivaallisen ihanaa lahjaa maailmalle kuunnellutkin tässä yli puoltoista vuotta! Eiköhän sole jo aika lähtiä eri teille!? Ja mun kuulemani mukaan uusi talo on kovin hiljainen, eli aina vaan paranee!

Kohan tuo pässi ei vaan muuta peräsä xD

She muuwzzz

2009-02-13T00:18:00.003+02:00

Juu-u niin se tekkee. Ainaki näilä näkymin. Takuuvuokra (n erotus) on maksettu ja krunnile ilimotettu että otan kämpän, tai siis huoneen, vastaan. Katu vaan vaihtuu ja maisemat. Muuten jatkuupi sama meininki ko nytten. Yks ikkuna vähemmän huoneesa, hieman kalliimpi vuokra ja isosempi keittiö. Ni ja tuttu kämppis. Luokkakaveri nimittäin. En tiä vielä oliko ihan järki ratkasu, mutta nooh... Ei kai sitä tiiä ko kokkeilemala. Että kysykää sitten parin kuukauden päästä miten kävi.

Niih asiasta kukkapurkkiin ja sukkalaatikkoon. Tänään taitaa taas jäädä yöunet nukkumatta. Kello huitelee yli puolen yön eikä edes pienesä mielesä käy ajatus että nukuttas. Noh, on kuitenki yllättävän hyvä olo. Tai siis ei viimeiset puoltoista päivää on jopa tuntunut että näkyis valoa tunnelin päässä. Ei oo ahistanu läheskään niin paljon ko viime viikola. Ja sillon ahisti PALJON!! Että ehkä siitä muutosta ja Tornioon paluusta on jottain hyötyä. Ja eikä ole kyllä mikkään kiire Rovaniemele vähään aikaan. Juu ei kiitos. Nytten oottaa keittiössä mielenkiintoinen uusi suklaakakkukokeilu (Saa muuten tulla syömään jos uskaltaa..) ja pari jaksoa Supernaturalia ladattuna. Hih, laatuviihdettä. Ja melkein paras tapa viettää yönsä. Joo siis ketä mie huijaan!? sehän on paras tapa viettää yönsä :D

Sain jopa inspiraation vastata siihen Marjulin laittamaan irtokarkkihaasteeseen, vaikka kakkias cittarin karkkivalikoima olikin ihan pyllystä. Ei mittään hyviä karkkeja! Tai ainakaan niitä karkkeja mitä olisin halunnu. Selvisimpä siis alle euron karkkipussilla. Hah, on varmaan ensimmäinen kerta ikinä! Mutta niitä kuvia siis viimeistään huomenna. Ja ehkä toisenlaisiakin kuvia... jos ne onnistu.. x)

Haaste perkeles

2009-02-10T19:02:00.005+02:00

Sainpas Sannilta tällasen haasteen joku aika sitten. Aattelimpa siihen vastata vältellessä oikeita "töitä".

1. Link to the person who tagged you.
2. Post the rules on your blog.
3. Write six random things about yourself.
4. Tag six people at the end of your post and link to them.
5. Let each know they've been tagged and leave a comment on their blog.
6. Let the tagger know when your entry is up.

Eli tässäpi sitten tulee kuusi turhaa faktaa from my twisted mind...

1. Mulla ei ikinä ole ollut sitä yhtä parasta ystävää, ei ees lapsena. Tää ei ehkä ole mikään huono asia, koska mie saisin siitä ihan liikaa paineita. Mulla tulis sellanen olo, että mun pitäs olla täydellinen ja oikeenlainen koko ajan ja en sais ikinä tuottaa pettymystä missään mielessä sille toiselle. Loppujen lopuksi siinä tulis hulluksi sekä minä että luultavasti myös se ystävä. Tää ei sitten tarkota tietenkään sitä ettei mulla olis hyviä ystäviä. Niitä löytyy kyllä, onneksi :)

2. Mie lopetin joskus teini-iässä julkisesti omana ittenäni olemisen. Kuultuani liian paljon paskaa melkeen kaikesta mitä mie olin, oli vaan helpompi olla hiljaa ja kadota massaan ja antaa kaikkien ymmärtää että olin sellanen niinko nekin. Oon tehny sitä massaan katoamista ja myöntelyä niin kauan, että useimmiten nykyään en enää tiiä mikä on mua ja mikä sitä esitystä. Eli tämäkään ei ollut hyvä tapa elää, koska nyt kun luulisin ehkä mahdollisesti olevani valmis olemaan oma itseni myös negatiivista palautetta antaville tyypeille, en enää tiedä mikä on sitä minua ja mikä ei.

3. Mulla on ehkä maailman parhaat siskot. Suurimman osan ajasta ne on ihan apinoita ja meleko rasittaviakin , mutta niin miekin taidan olla niille. Eli me ollaan siis hyvä pari. Tai siis kvartetti. Kaikki yhtä sekoja :D Voisinkin melkein sanoa, että mun "oikian luonteen" näkee vasta ko on nähny mut niitten kans. Niitten kans ei voi olla muutako oma ittensä tai ainaki sinnepäin.

4. Mie en oo ikinä juonu kahavia. En ees maistanu. Ennen en juonu teetäkään oikeestaan. Nyt se menee vaikken sitä rakastakkaan.

5. Mie oon tosi aamu-uninen ihminen (yleensä). Voisin valvoa yleensä aina vaikka kuinka myöhään. Ja tykkäänkin valvoa. Öisin saan paljon enemmän aikaan ja sillon oon jotenki tehokkaampi. Saatan tyyliin alkaa leipomaan joskus puolenyön aikaankin jos siltä tuntuu. Tai siivoamaan :D

6. En tykkää tämmösistä tehtävistä. Ne on kauheen vaikeita. En osaa keksiä itestäni muutako negatiivisia juttuja ja sitten ko kirjotan niitä näihin ni tuntuu että haen vaan sääliä ja pakkokehuja ettet sie ny ihan surkia ole. Ja sit ko kirjotan jotain positiivista tai jotain mihin oon tyytyväinen itessäni, ni se tuntuu kauheelta ylpeilyltä. Siksi ehdotankin, että ens kerrala tällanen haaste tehään niin että muut joutuu kirjottaan musta turhia faktoja tai asioita mitkä luulee/tietää pitävän paikkaansa. Ja mie sitten kerron menikö ne oikein vai ei. Sovittu?

Kettään mie en tähän haasta, ellei ihan välttämättä halua tehä haastetta uudestaan, ko kaikki joiden blogeja mie seurailen on teheny tän jo.

Uusi

2009-02-10T17:20:00.002+02:00

Unohin äskeisestä tekstistä tooosi tärkiän jutun kokonaan. Uus tatuointi nimittäin koristaa ihoa. Taas :D Hienohienohieno se on!!! Ihimeen kauan olen kyllä osannut olla siitä hiljaa. Missään ko ei ole sitä tavanomaista mainostusta että uuden kuvan oon menossa ottaan. Tai no taitaapa olla enemmänkin se uutinen että meen Roihin, mutta EN mene ottamaan uutta kuvaa ;)

No ehkä tämä nyt saisi vähäksi aikaa riittää. Huom, vain ehkä. En lupaa mitään. Uusia ideoita kun on syntynyt taas niin pirun monta. Yksi idea jopa kokonaisesta sleevestä. Niin ja kun tatuoija ite sanoo että kyllä hän vielä sulle sen yhen tietyn kuvan (mistä olen jo hahmotelmankin nähnyt iholla..) tekee ni pakkohan sekin on vissiin joskus sitten tehä x) Kyllä mulle kelepaa, ko tyyppi asiansa ossaa ja kaikkee.

Kuvan tästä uudesta kuvasta laitan kohan saa otettua kuvan missä mun jalka ei näytä pelottavan sairaalta xD

Palautunut

2009-02-10T16:42:00.002+02:00

Huh huh. Vihdoin takasin Torniosa. En sano että tämäkään mikään hyvä paikka on mutta tällä hetkelä helvetin paljon parempi ko Rovaniemi. Katikin lähtee takasin omaa "tuppukyläänsä" ni ei jotenki innosta toista viikkoa viettää porukoilla kolmistaan. Äitin leikkauskin meni kuuleman mukaan hyvin ja se pääsee kai kotiin huomena ni sitäkää tartte ressata. Sitä yhtä onnekasta mahollista tulevaa vävypoikaa ei kyllä valitettavasti päässyt tapaamaan. Muutakuin too-much-information-kuvan välityksellä. Mutta ehkä ensi kerrala.

Kuvaushommat on hoidettu kans tällä erää. Afrikkalaisia kävin kuvailemasa Taidemuseola sunnuntaina Saijan järkkäämässä seminaarisa. Nyt odotellaan DVD:n valmistumista että vois sitä sitten vähän leikkailla. Strobovaloja ja hienoja "kuvankäännöksiä" ynnä muita temppuja kuulemma odotetaan valmiista tekeleestä x) Ja uuden kuvauskeikankin sain. Kesäksi. Sillon on jonkunlainen uus festariseminaaritapahtumahässäkkä jonka Saija tuottaa. Sinne sitten pääsis taasen kuvaileen. Ja vois vaikka saada palkkaakin tällä kertaa. Enemmän ko smoothien :D

Ai niin uus kämppäkin on sitten hakusessa. Tai huone oikeestaan. Katotaan mitä tulee vastaukseksi. Jos ei onnistu ni sitten pittää vaan muuttaa täsä kämpäsä vähän ympyrää. Ja käydä ostamasa se uus hylly. Pääsee taas maalaileen ;) Ni ja sainhan mie hienoja jääkaappimagneetteja ja ehkä hienoimman liitutaulun ikinä. Norsun näkösen. Kati ei tajunnu mikä siinä oli niin hienoa. Ennen ko siihen kirjotti "Stephe n Fry". xD Johan se sai nauruhermot heltiämään, jopa niin pahasti että siitä oli kuvakin pakko ottaa.

Nyt kun tässä on "lomaakin" vielä jälelä, eikä tartte vähään aikaan reissata mihinkään (kai), ni ehkä sais nuita Thaimaa-kuviakin tänne näkyvile. Oon jo valkannut niistä about 100 parasta. Nyt pitäs niistä vielä oikeesti ne hyvät (ja hauskat) valita. Olin kuitenki jo niin ahkera että sain teetettyä niitä kuvia. Tai oikeestaan perun ton ahkera sanan... Siinä samassa satsissa oli nimittäin viime kevään Lontoo-kuvat plus varmaan kaikki muutkin viimisen puolentoista vuoden kuvat. Parempi kai son kuitenki myöhemmin ko ei millonkaan :P

Mutta nyt tekis ruokaa ja purkais noi laukut. Ja sitten vaan nauttis siitä että on kotona eikä tartte tehä mittään mitä ei halua. Kröhöm, ihanko oisin niin teheny porukoillakaan. Yep I'm the lazy, evil child there... Ainaki se siltä kovasti aina vaikuttaa...

Valokuvatorstai

2009-02-06T18:45:00.004+02:00

118. Haaste

Tällä kerralla haasteiltiin Elegian ottamalla kuvalla.

Minun vastaukseni haasteeseen on tällainen.

- Vähän ennen jäätymistä -

Pois.

2009-02-04T23:12:00.002+02:00

Sanni kävi tänään Rovaniemellä. Käytiin ottamassa uudet tatuoinnit. Kaisan kans sitten lähettiin viemään sitä takasin Tornioon. Olipa hyvä idea siinä kelissä. Ja vaikka kelissä ei olis ollu mitään vikaa ni takasin tullessa oli kyllä niin paha olo että. Halutti vaan koko ajan oksentaa se vastasyöty pitsa ulos jos se olis helpottanut sitä niin saatanan pahaa oloa. Mutta tää paha olo ei valitettavasti ollu sellasta jonka sais oksentamalla poies. Se oli sitä pahinta kun tietää jotain mille ei voi tehdä mitään mutta silti ei saa asiaa mielestä.

Miksi ei voi vain antaa asian olla, johon ei oikeesti voi vaikuttaa? Miksi pitää ottaa toisten ihmisten murheet omille harteille kun ei edes omiaan jaksa kunnolla kantaa? Jos ne toisetkaan ei myönnä omaa ongelmaansa, ni miksi mun pitää tehdä siitä sitten oma ongelmani? Ihan niinko omassakin paskassa ei ois tarpeeksi kestämistä. Ni sitten siihen pitää ottaa vielä muitten paskat lisäksi.

Mä haluisin niin kauas täältä taas. Jonnekki missä ei tarttis nähä eikä kuulla mitään tällasta. Jonnekki missä ei tarttis enää huolehtia asioista mitkä ei ole sun huolehdittavana. Mutta kun ei osaa päästää irti. On vaan pakko stressata ja miettiä muitten tekemisiä. Ois vaan niin helpompi olla välittämättä. Mutta kun ei osaa. ”You can’t save everybody” sanottiin yhessä ohjelmassa. Joo-o niin totta. Mutta se vaan on niin paljon helpommin sanottu kun tehty. Jos se olis vaan noin helppoa ni en kai mie vois näin pahoin oikeesti, että tekee vaan mieli huutaa, itkiä, raivota ja oksentaa tää paha olo pois.

Mutta kun sekään ei oikeesti auta. Kun ne ihmiset ei tajua, että käytöksellään ne saa muutkin voimaan pahoin. Jos nekään ei myönnä ongelmaa tai osaa käsitellä asiaa, ni miten sitten mie osaisin?

Haluaisin sanoa niille jotain. Huutaa niille että ettekö te nää mitä te teette toisillenne ja meille muille. Mutta mä tiedän että mä en sano mitään, ikinä. Koska mä en pysty. Jos mie nyt jo pidättelen kyyneliä vaan pelkän kirjottamisen takia, ni miten mie voisin sanoa mitään tästä ääneen? Mitä se edes auttais, kun ne ei tajua itse mitä ne tekee?

Saanko mie vaan lähtiä pois? Jonnekki kauas pois? Hävitä jonnekki maailmalle jossa kukaan ei tunne mua ja mie en tunne ketään. Hukkua ihmismassaan ja unohtua kaikesta tästä paskasta. Mennä niin kauas, että mikään tästä ei vaikuta muhun enää mitenkään. Ei sekään kyllä auta. Tää kaikki tulee mukana eikä siitä pääse irti vaikka kuinka pyristelis. Mutta jos pääsis edes niin kauas että ois helpompi sulkee silmänsä ja korvansa ja kaikki muukin tältä ja olla niin kuin mitään ei ois ikinä ollutkaan. Olla niin kuin en ikinä ois kuullutkaan tästä mitään.

Miten voikaan todella hyvästä ja hauskasta päivästä lopulta tulla jotain näin helvetin ahdistavaa?

Dream On

2009-02-03T11:14:00.003+02:00

Hah, näimpäs taas niin outoa unta viime yönä ettei oo toista! Eikä pelkästään se mitä siinä unessa tapahtu vaan muutenkin. Heräsin kesken kaiken sen unen ja olin ylhäälläkin pari tuntia sen jälkeen. Ja sitten ko nukahin ni se uni jatku taas ihan niinko se ei olis ikinä keskeytynytkään.

En tarkalleen muista mistä se koko homma alko, mut jossain vaiheessa me (minä ja neljä epämääräseksi jäänyttä tyyppiä) oltiin jonkinlaisen uimahallin pukuhuoneessa. Päätellen ainaki niistä kaapeista. Sitten yhtäkkiä päädyttiin uima-altaaseen joka kovasti muistutti sitä allasta missä tehtiin sukelluskokeilut Thaimaassa. Jotkut tyypit, siinä vaiheesa vielä en tienny ketkä, yritti saada meitä kiinni. Ne nakko mustia jätesäkkejä ympäriinsä jotka oli kiinnitetty naruilla toisiinsa. Ne sai saaliikseen siinä samassa altaassa uiskentelevan Aku Ankan ja ne runno sitä aika vähemmän kivan näkösesti siihen altaan reunaan. Siellä oli myös sellanen pikkutyttö jonka ne oletettavasti sai kans kiinni koska sitä ei näkyny sen jälkeen enää.

Me palattiin sinne pukukoppiin, mihin alko kans ilmestyyn niitä jätesäkkejä taivaalta. Siinä vaiheesa paljastu että oli avaruusolioita jotka yritti kidnapata meitä. Samalla ko ne heitti niitä säkkejä meitä päin ni ne heitti jotain nauhureita/kameroita kans joista näky/kuulu jotain meän "pahoja tekoja" tai vastaavia. Jos siihen kapistukseen koski ni sitten jäi automaattisesti niitten saaliiksi. Ai niin ja täsä vaiheesa yhen mun kaverin kasvot oli selkiintyny ja se oli Pete Parkkonen. Joo-o kyllä vain, se Idolsin Pete. Niin ja tässä vaiheessa voin kertoa, että en seurannun Idolseja enkä myöskään fanittanu kyseistä henkilöä missään vaiheesa. Eli ei mikään fani-uni ollu kyseessä.

No me paettiin ulos sieltä uimahallista ja kuljettiin jotain mettätietä pitkin. Siellä oli kauheesti muutakin porukkaa pakosalla. Aina välillä joku koski niihin säkkeihin tai nauhureihin ja ne katos. Jotkut tyypit ajo skoottereillakin sielä ja niilä oli ehkä 5 peräkärryä siinä takana. Yhtäkkiä ne mun kaverit jäi sinne taakse ja mä lähin kattoon mitä seuraavan mutkan takana näkyy. Sielä oli niitä ihime ajokkeja kauheesa jonosa eikä ne jostain syystä päässy eteenpäin. Sit mä kuulin sieltä mettästä ko Tiina kutsu mua. Me jotakin puhuttiin siinä, että onko sielä turvallista tai jottain. Siinä samala Tiinan taakse oli tullu niitä säkkejä ja sit siihen putos sellanen nauhurikin. Mie yritin huutaa sille, että älä koske siihen mut se vaan katos samantien ja mie heräsin siihen.

Mullei oo mitään hajua missä vaiheessa tuota unta mie oon ollu hereillä, koska se jatku niin saumattomasti siitä mihin se oli aikasemmin jääny. Ja noi tyypit ketä sielä oli. En oikeen ymmärrä miten ne on päätyny samaan uneen. Tai ylipäätänsä mun uneen ollenkaan. Tai no Tiinan ehkä, mutta ne muut. Pete ja Aku Ankka. Ja sit sielä oli muitakin silleen epäselvästi tuttuja outoja hahmoja, mutten ikinä saanu niistä selvää tarpeeksi että voisin nimetä ne varmuudella. Mutta luultavasti yhtä ihimeellisiä tyyppejä nekin olis ollu.

Että jos joku osaa tulkita unia ni vois kertoo mullekki mitä tää kaikki tarkottaa?

My so called Life

Kutsu

Osu ja Uppos

Valokuvatorstai

A Message

Everybody Hurts

Valokuvatorstai

Tervetuloa takaisin

Valokuvatorstai

Yöllisille Vieraille

Valokuvatorstai

Sinne män

"Pii tu tis!!"

Tänään..

The Beginning

Byrokratiaa

Kaksi

Valokuvatorstai

Toista Maata & Kovaa Tekoa

Sweet Dreams Are Made of This

Life.

Happy Days

Jinxes..?

Valokuvatorstai

Valokuvatorstai

I lost my shoe

Kakkiaiset

Osto ja Myynti

Stereofoniaa

Väsyttävää

Rankkaa

So True??

!¤%()&/)#¤%&(=")!

RWM

Väsytys Maximus

Punaisen Kukon Klaani

Kohta Kohta

Käsittämätöntä

Sleepless nigths & workless days

Piece of work

Lastenmielisille

*Slurps*

Bugsyn pyynnöstä

2vp+3tp+2sp=sulut-u

????

Joo-o, ohan se tyhymä..

Valokuvatorstai

Loogista

Valokuvatorstai

Piip piip

On the Road with the Amazons

.. Eat a fruit or something..

IT'S NOW!!!!

Seriously!?!?!

Exactly what the doctor ordered

*Sniif*

Still Counting...

We call her the Log Lady

Valokuvatorstai

FYI

You had a tone

The Weekend Argga & Legsi style

Valokuvatorstai

"jotkut on kehitysmaassa, ja me ollaa vajotusmaassa"

Turhautumisen ja vitutuksen yliannostus

Ollakko vai eikö olla

Unettomia öitä taasen

Valokuvatorstai

What if...?

Good day at black rock

Valokuvatorstai

Yöllistä elämää

Tired thoughts, vol 2

Väsyneitä pohdintoja

need more meds or what...

Back to school

Once again

To Kangaroo Boy

Valokuvatorstai

Dream a little dream of me

Slurps

Sniif