Kouluhan on oppimista varten, vai mitä? No ainaki jottain olen sielä viimisen kuuden viikon aikana oppini. Nimittäin lokkaamaan materiaalia nauhoilta koneelle. Olen oppinut sen niin hyvin että jopa unissaankin olen lokannut videomatskua. Viime yönä ainakin. Eikä se ees ollut vielä se oudoin asia tuossa unessa. Siinä nimittäin koko ajan kuului taustalla kertoja lukemassa jonkin sortin Prinsessa Ruusunen-tarinaa.
Niin ja olihan mun serkkukin siellä, vanhempiensa kanssa. Ja paljon muita random tyyppejä, joita en enää kunnolla muista. Tuttuja kuitenki vilisi ympäriinsä. Jossain mökissä ties missä olimma reissussa ja keskellä yötä päätimme jostain syystä lähteä kuvausreissulle lähellä olevalle linnan raunioille.
Siinä kävelyreissulla tuli vastaan vähän kaikenlaista kulkijaa, samaan tyyliin kuin jossain Liisa Ihmemaa-tyyppisessä tarinassa. Osa vaikutti ensin ihan normaaleilta kohtaamisilta, mutta paljastuikin hetkeä myöhemmin ihan oudoiksi hepuiksi. Sen muistan että jotkut tyypit kokosivat lastenvaunuja eikä se millään onnistunut niiltä. Itse olin jostain syystä kuin syntynyt kasaamaan sellaisia vaunuja ja kokosin ne hetkessä valmiiksi.
Sinne linnan raunioille päästyämme paljastu ettei ne ollutkaan mitkään rauniot vaan siinä oli juuri tapahtumassa se kaikille varmaan tuttu loppuratkaisu Prinsessa Ruususesta. Me istuttiin siihen kukkulalla sitten kattelemaan ja kuvailemaan sitä tapahtumaa. Itse olin unohtanut kameran mökille joten mun piti lähteä sitä sieltä hakemaan. Tämän takia missasin sen lopun kokonaan, että saiko se prinsessa prinssinsä vai voittiko paha noita kerrankin...
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment