Kaikilla pitäs olla ikioma Tiina!! :)

Käytiin kaverin kanssa katsastamassa kaverin uutta kämppää. Maattiin siellä lattialla, syötiin karkkia, suunniteltiin sisustusta… ja puhuttiin kaikenlaisista jutuista. Tärkeistä ja vähemmän tärkeistä. Semmosta tyypillistä lauantai-illan puuhaa :D Mut tärkeempää kuin ne puheenaiheet ja misä oltiin, oli oikeestaan se yhessäolo. En kyl tiiä misä ja millanen oisin jos ei oltas Tiinan kanssa tutustuttu! Luultavasti olisin aika pihala!! Sille oon tosi paljosta velkaa!! Sille voi aina puhhuu kun on ongelmii ja ainakin melkeen aina niihin jonkun uuden näkökulman saa. Ja se kyssyy kysymyksiä mitä itellä ei ois tullu mieleenkään.

Viimeksikin se kysy vaikka ja mitä, asioita mitä ite ei ollu ees osannu aatella. ihimisistä ja jutuista, joita ite ollu aikasemmin halunnu/osannu/pystyny sanomaan ääneen, hyvä että edes myöntään itelle mielessään… Tunnen itteni ees jonkun verran hyvin, kiitos näitten meiän keskustelujen! :) Tuonkin kohtaamisen jälkeen, kun ittekseni kotia lompastelin iltasella, oli pää hieman selvempi taas ja oli pystyny puhhuun asioita halki ihan kunnola. Ja saanu toiselta rohkasuu, että kyllä sitä on ihan hyvä tämmösenäänkin. Vaikka itestä ei suurimman osan aikaa tunnu siltä.

Sempä vuoksi tulinkin siihen tulokseen, että kaikilla pitäs olla ihan ikioma Tiina. Vaikka kaksikin jos se siltä tuntuu. Nää Tiinat pystyy ja osaa kummasti helpottaa muitten elämää. Toivottavasti ite pystyy ees vähäsen antaan takasin samalla tavalla!! :)