I made it! Ainakin melkein!! Edelleen nimittäin ollaan hengisä vaikka tänään jouduinkin yksin juontaan ratiosa. Eikä nyt ihan kauheen isoja kämmejä tullu ko muutama. Niitä pienempiä sitten vähän enemmänkin. Mut selvisimpä kuitenkin. Eikä tullu opettajaltakaan kovin paljoo haukkuja. Kyllähän se ennen lähetystä totes, että oli kuullu enemmän v-alkuisia sanoja mun suusta kuin ikinä. Tai siis se ei ollu aikasemmin niitä kuullu mun suusta ollenkaan. No nyt kuuli sitten senkin eestä. Aivan kuten muutkin jotka koululla hengas.
Sanoin jopa puhuvani sujuvaa saksaa tänään, jos mun ei tarttis mennä juontaan. No eipä auttanu se, juontamaan oli pakko mennä. Ja kyllähän siitä sitten selvis. Ehkä mun tarttee vaan saaja raivota ennen tollasia tehtäviä ni ne menee ees jotenkuten. Meni sitä pari juontoa jopa meleko hyvin. Mut ei musta kyllä juontajaa tule vieläkään. Tästä kun on päästy ohi ja yli, ni se riitti mulle. Ei kai siinä loppujen lopuksi ole muusta kyse kun itseluottamuksen puutteesta. Pitäs vaan uskoo, että kyllä se homma hoidetaan. Mutta kun ei. Ei vaan osaa sitä. Ja sitten kun pitää aina pyrkiä täydellisyyteen. Liian rankasta itsekritiikistä puhumattakaan.
Lähetyksestä pitäs tehä vielä analyysi. Sen takia pitäs kuunnella se koko homma ite. Öööh... siihen en oo kyllä vielä tänään pysty. Luulen että siihen tarvitaan enemmän ko yks viinipullo, että sen pystyy tekemään. Ehkä huomena. Tai sitten viikonloppuna... Ens torstaina se pittää kuitenkin olla valmiina. Eli siihen mennesä son pakko tehä.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment