Väsyttävää

Puoltoista viikkoa on menny. Stressi jatkuu edelleen. Tilanne ei vaan näytä muuttuvan millään eikä mihinkään suuntaan. Asennekkin luultavasti on ihan väärä eräillä. Tekisi mieli vaan ravistella ja huutaa päin naamaa, jos se tekis jonkinlaisen vaikutuksen. Mutta luultavasti se ei sais muuta vastakaikua kun itkua ja marttyyriutta. Ei ees oikein jaksa yrittää ymmärtää.

Yrittää vaan pitää päänsä koossa jotenkin.