Monday, February 23, 2009

Mysteries of life

Tänään on taas niitä päiviä, että kun kattoo ulos tulee vaan yks ajatus mieleen. "Pysy sisällä!" Lunte tulee vähän joka suunnasta, aurata ei kannata/jakseta niin siinä polviin asti ylettyvässä lumessa saa kahlata ihan kivasti. Ni ja sitten tuulee, kuten aina Torniossa ni keli on jo melkeen täydellinen. Tällasina päivinä sitä oikeesti miettii kenen paviaanin idea se oikeesti oli asuttaa maailmaa näin pohjosesta!? Eivät vissiin aatelleet ihan loppuun asti tätä hommaa!

Ni ja siitä sisällä pysymisestä. Juu ei tapahtunu. Aattelin uhmata tuota säätä ja lähtiä hoitaan asioita. Halusin ne poies alta ja ehkä hieman sekin edesautto mun päätöstä, ko alako oleen hieman näläkä eikä kaapisa mittään ruokaa. Sellanen ihan kiva pieni kävelyreissuhan siitä tuli. Kelan kautta Mustaan Pörssiin, sieltä Postiin, Postista K-Rautaan ja sitten vielä viimeiseksi kauppaan. Ei kun niin kävinhän mie Ärrälläkin pyörähtämäsä. Joo no kävelemistä oli ihan tarpeeksi. Ja farkut oli oikeesti varmaan polviin asti lumessa ja ihan jäässä. Sielä ne sulaa nyt kylppärissä, ainaki toivottavasti.

Mutta sainpahan kaikki asiat hoidettua ja vähän enemmänkin. Ja se tarkottaa sitä ettei mun huomena tartte tehä nuista mittään. Eli jos sattuis olemaan samanlainen keli kun tänään ni oikeesti ei tartte näyttää naamaansa pihala, jos ei välttämättä halua. Ja on tekemistä ko on maalit millä alakaa sotkemaan paikkoja. Mutta luultavasti minun tuurillani huomenna on ihan perhanan hieno päivä joka on juuri täydellinen tällaisten asioiden hoitamiseen. Vanhala kämpälä piti käydä vielä, ni ehkä sitten huomena jos on hyvä ilima. Jos ei, ni sitten mie vaan maalaan ja teen muuta hauskaa.

Ni no on sitten se yks puhelinsoitto... se on yhtä vähän kiva oli ilima sitten millanen tahansa. Mutta pakko kai se on joskus tehä... Son kumma kun pitäis jottain tärkiää (ja hankalaa) tehä ni sitä ei sitten millään saa tehtyä samantien. Sitä vaan venyyttää ja venyyttää pitemmäle. Vaatii liikaa. Tekis sen heti ni ois poies alta, mutta ei.

Nyt olen kuitenkin tyytyväinen itseeni kun sain tehtyä sen kaiken mitä suunnittelinkin, enkä mieti tekemättä jäämisiä ollenkaan. Ny on hyvä mieli :)

Ai niin yks juttu vielä. Tuosta kävelyreissusta. Normaalisti luulis kai siitä tulevan jalat kipiäksi jos joku paikka. No ei. Vaan vattalihakset. Tai siis se kohta misä pitäis olla niitä vattalihaksia. Todella mysteeristä minusta. No kai tää ainakin todistaa, että semmoset lihakset multakin löytyy. Ne vaan on piilosa jossain tosi syvälä ja ollu kavoksisa aika kauan :D

No comments: